Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

*00000806nam a22002534a 4500
*00111816
*00520201106111833.0
*008171113s2017\\\\xx\||||||||||\||||||fin|c
*020  $a978-951-95480-4-3
*035  $a24525
*035  $a(PLib-conv)0000024525
*0410 $afin
*084  $a78.16$2ykl
*1001 $aVikström, Raimo.
*24510$aMyräkästä myötäiseen :$bvauhdikkaat vuodet Muusikkojen liiton palveluksessa /$cRaimo Vikström.
*260  $aHelsinki :$bKustannusosakeyhtiö Selvät Sävelet,$c2017.
*300  $a184 s.
*653  $aMUUSIKOT
*653  $aELÄMÄKERRAT
*653  $aSUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO
*653  $aTEKIJÄNOIKEUS
*653  $aTEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖT
*852  $i9723341$h78.16$cVIKSTRÖM
*979  $a0000024525
*999  $aMikroMarc$b[Book]$x0
^

Kiinnostava osa suomalaisten muusikkojen ja Muusikkojen liiton historiaa on koottu kirjaks, joka tuo esille muusikkojen kuohuvat 1960- ja 1970-luvut kuin myös näitä seuranneet seesteisemmät vuosikymmenet. Kunniapuheenjohtaja Raimo Vikström oli Muusikkojen liiton palveluksessa 34 vuoden ajan 1968-2002. Liiton historiikkiprojektin myötä hän ryhtyi sanelemaan nauhalle muistojaan tietyistä projekteista ja sattumuksista työurallaan tutkijoiden ja kirjoittajien käytettäväksi. Tämä paketti alkoi kasvaa ja ennen pitkää Vikström huomasi kirjoittavansa muistelmiaan. Vikström kertoo kirjan alussa omasta 1960-luvulle tyypillisestä muusikonurastaan. Lahtelaiset kouluaikaiset bändit saivat tuohon aikaan mukavasti palkallisia esiintymisiä. Promokeikkaa ilman korvausta ei noina vuosina tarvinnut tehdä. Soittokärpänen oli puraissut ja harrastus muuttui vakavammaksi opiskeluvuosina. Helsingissä opiskellessaan Vikström pääsi kiinni ammattilaiskuvioihin ja työllistyi mukavasti etupäässä pääkaupungin tanssiravintoloissa. Eräs bändikiinnitys johtaa kiinnitykseen Muusikkojen liitossa ja silloin henkilökohtainen historia muuttuu laajemmin toimialan historiaksi. Vikström aloitti asiamiehenä vuonna 1968 Muusikkojen liitossa, joka oli tuolloin ulkona keskusjärjestöjen pöydistä eikä rahapulassa kyennyt halutun kaltaiseen toimintaan. Uran alkuvuosiin osui myös muusikkokunnan järjestöhajaannus kun ravintolamuusikot menivät teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti yhteen ravintolahenkilökunnan kanssa. Hajaannuksesta huolimatta omat rivit oiottiin ja talous saatiin kestävälle uralle. Keskusjärjestökysymys ratkesi onnellisesti ja päästiin neuvottelemaan työehtosopimuksia tasaveroisena neuvottelukumppanina. Osansa muisteloissa saavat niin muusikkojen kansainvälinen yhteistyö, esittävien taiteilijoiden tekijänoikeudet kuin kamppailu pätkätyöläisten sosiaaliturvasta. Monilta osin valotetaan sitä taustatyötä joka jää puuttumaan taiteilijaelämäkerroista. Kirjaan on tallentunut mielenkiintoinen aikakausi niin ammattiliittojen kuin esittävien taiteilijoiden historiasta.