Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

Tavaramerkin siirtohinnoittelu : etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat
Muistilista on tyhjä
Vis
Henkilönnimi
  • Pankakoski, Katriina.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Tavaramerkin siirtohinnoittelu : etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat
Julkaistu
  • Vaasan yliopisto, Vaasa : 2018.
SAB-luokituskoodi
  • 33.25
Muu luokituskoodi
  • 33.25
Ulkoasutiedot
  • XV, 264 s.
  • PDF
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Acta Wasaensia, ISSN 0355-2667 ; 397
Huomautus väitöskirjasta
  • Väitöskirja :
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Tulonoikaisunormin soveltamisen oikeudelliset rajat määrittävät etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat. Verotusmenettelylain (18.12.1995/1558) 31 §:n soveltamisala kattaa sekä etuyhteysliiketoimen hinnoittelun, että etuyhteysliiketoimessa sovittujen tai määrättyjen ehtojen oikaisun. Normia voidaan tulkita suppeasti tai laajasti. Hinnoitteluratkaisuissa markkinaehtoperiaatetta voidaan lähestyä laajan markkinaehtoperiaatteen tulkintatavan kautta. VML 31 §:n soveltamisalan oikeudelliset rajat ovat kuitenkin epäselvät. VML 31 §:n soveltamisalan rajoituksia koskevissa tapauksissa tulisi noudattaa supistavaa tulkintapaa. Tutkimuksessa on systematisoitu VML 31 §:n ja OECD:n malliverosopimuksen välistä suhdetta sekä verrattu Suomen kansallisen tulonoikaisunormin ja Kiinan kansallisen siirtohinnoittelulainsäädännön yhteneväisyyksiä ja eroja. OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan ja CITL:n 41 artiklan soveltamistilanteissa on kysymys etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisuudesta ja hinnoittelusta. Siirtohintaoikaisu voi kohdistu taloudellisen sisällön perusteella tunnistettuun etuyhteysliiketoimeen. VML 31 §:ssä ilmaistun markkinaehtoperiaatteen soveltamisala on suppeampi verrattuna Kiinan kansallisessa lainsäädännössä tai OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan soveltamistilanteissa omaksuttuun käytäntöön. Markkinaehtoperiaatetta tulisi kuitenkin lähestyä positiivista markkinaehtoperiaatteen tulkintatapaa noudattaen. Etuyhteysliiketoimen hinnoittelu ei voi johtaa ylioikaisuun. Tavaramerkin arvostusongelma muodostuu vertailun ongelmasta, siirtohinnoittelumenetelmän valinnasta sekä arvotekijöiden markkinaehtoisen tason määrittämisestä. Vero-oikeudellisesti hyväksyttävä arvostusratkaisu muodostuu siten, että hinnoittelutason selvittämisessä huomioidaan siirtohintojen taloudelliset arvioimisperusteet niin kuin ne muodostuvat vapailla markkinoilla. Taloustieteellinen lähestymistapa yhdistettynä OECD:n siirtohintaohjeiden suosituksiin voidaankin nähdä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona siirtohinnan määrittämistä koskevan ongelman ratkaisuksi.
Asiasana - Kontrolloimaton
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-798-9.pdf Linkki verkkoaineistoon
ISBN
  • 978-952-476-798-9
*00003224nam a22003254a 4500
*00112101
*00520201106111834.0
*007cr||||||||||||
*008180125|2018\\\\fi\||||e|||d||||||0|fin||
*019  $bga,la,na
*020  $a978-952-476-798-9$qPDF
*035  $a24816
*035  $a(PLib-conv)0000024816
*0410 $afin
*084  $a33.25$2ykl
*1001 $aPankakoski, Katriina.
*24510$aTavaramerkin siirtohinnoittelu :$betuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat /$cKatriina Pankakoski.
*260  $aVaasa :$bVaasan yliopisto,$c2018.
*300  $aXV, 264 s.
*300  $fPDF
*4901 $aActa Wasaensia,$x0355-2667 ;$v397
*502  $aVäitöskirja :$cVaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö.
*520  $aTulonoikaisunormin soveltamisen oikeudelliset rajat määrittävät etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisen hinnoittelun rajat. Verotusmenettelylain (18.12.1995/1558) 31 §:n soveltamisala kattaa sekä etuyhteysliiketoimen hinnoittelun, että etuyhteysliiketoimessa sovittujen tai määrättyjen ehtojen oikaisun. Normia voidaan tulkita suppeasti tai laajasti. Hinnoitteluratkaisuissa markkinaehtoperiaatetta voidaan lähestyä laajan markkinaehtoperiaatteen tulkintatavan kautta. VML 31 §:n soveltamisalan oikeudelliset rajat ovat kuitenkin epäselvät. VML 31 §:n soveltamisalan rajoituksia koskevissa tapauksissa tulisi noudattaa supistavaa tulkintapaa. Tutkimuksessa on systematisoitu VML 31 §:n ja OECD:n malliverosopimuksen välistä suhdetta sekä verrattu Suomen kansallisen tulonoikaisunormin ja Kiinan kansallisen siirtohinnoittelulainsäädännön yhteneväisyyksiä ja eroja. OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan ja CITL:n 41 artiklan soveltamistilanteissa on kysymys etuyhteysliiketoimen markkinaehtoisuudesta ja hinnoittelusta. Siirtohintaoikaisu voi kohdistu taloudellisen sisällön perusteella tunnistettuun etuyhteysliiketoimeen. VML 31 §:ssä ilmaistun markkinaehtoperiaatteen soveltamisala on suppeampi verrattuna Kiinan kansallisessa lainsäädännössä tai OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan soveltamistilanteissa omaksuttuun käytäntöön. Markkinaehtoperiaatetta tulisi kuitenkin lähestyä positiivista markkinaehtoperiaatteen tulkintatapaa noudattaen. Etuyhteysliiketoimen hinnoittelu ei voi johtaa ylioikaisuun. Tavaramerkin arvostusongelma muodostuu vertailun ongelmasta, siirtohinnoittelumenetelmän valinnasta sekä arvotekijöiden markkinaehtoisen tason määrittämisestä. Vero-oikeudellisesti hyväksyttävä arvostusratkaisu muodostuu siten, että hinnoittelutason selvittämisessä huomioidaan siirtohintojen taloudelliset arvioimisperusteet niin kuin ne muodostuvat vapailla markkinoilla. Taloustieteellinen lähestymistapa yhdistettynä OECD:n siirtohintaohjeiden suosituksiin voidaankin nähdä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona siirtohinnan määrittämistä koskevan ongelman ratkaisuksi.
*653  $aTAVARAMERKIT
*653  $aSIIRTOHINNOITTELU
*653  $aVERO-OIKEUS
*653  $aMARKKINAEHTOPERIAATE
*8102 $aActa Wasaensia,$x0355-2667 ;$v397
*85640$uhttp://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-798-9.pdf$yLinkki verkkoaineistoon
*979  $a0000024816
*999  $aMikroMarc$b[Electronic material]$x26
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä