Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

 
Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen
Muistilista on tyhjä
Vis
Hylly
  • SUOMI 06
Henkilönnimi
  • Ruokolainen, Olli.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen
Julkaistu
  • Valtioneuvoston kanslia, Helsinki : 2020.
SAB-luokituskoodi
  • 30
Muu luokituskoodi
  • 30
Ulkoasutiedot
  • PDF.
  • 100 s.
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Valtioneuvoston kanslian julkaisuja, ISSN 2490-1164 ; 2020:10
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin. Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden. Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena.
Asiasana - Kontrolloimaton
Henkilönnimi
  • Luonila, Mervi.
  • Ruusuvirta, Minna.
  • Renko, Vappu.
  • Toivanen, Mia.
  • Rausmaa, Salla.
  • Haila, Katri.
  • Korhonen, Satu.
  • Hämäläinen, Mirja.
  • Kilpi, Jenni.
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-905-9 Linkki verkkoaineistoon
ISBN
  • 978-952-287-905-9
 
*00003142nam a22004694a 4500
*00114631
*00520201106111849.0
*007cr||||||||||||
*008200914s2020\\\\xx\|||||s||d||||||||fin|c
*019  $bga,la,na
*020  $a978-952-287-905-9
*035  $a27424
*035  $a(PLib-conv)0000027424
*0410 $afin
*084  $a30$2ykl
*1001 $aRuokolainen, Olli.
*24510$aSuomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 :$bJohdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen /$cOlli Ruokolainen, Mervi Luonila, Minna Ruusuvirta, Vappu Renko, Mia Toivanen, Salla Rausmaa, Katri Haila, Satu Korhonen, Mirja Hämäläinen, Jenni Kilpi.
*260  $aHelsinki :$bValtioneuvoston kanslia,$c2020.
*300  $aPDF.
*300  $a100 s.
*4901 $aValtioneuvoston kanslian julkaisuja,$x2490-1164 ;$v2020:10
*520  $aSuomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin.  Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden.  Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena.
*653  $aJUHLAVUODET
*653  $aVAIKUTUKSET
*653  $aSTRATEGIAT
*653  $aSTRATEGINEN JOHTAMINEN
*653  $aKEHITTÄMISHANKKEET
*653  $aKULTTUURIPOLITIIKKA
*653  $aVERKOSTOT
*653  $aYHTEISTYÖ
*7001 $aLuonila, Mervi.
*7001 $aRuusuvirta, Minna.
*7001 $aRenko, Vappu.
*7001 $aToivanen, Mia.
*7001 $aRausmaa, Salla.
*7001 $aHaila, Katri.
*7001 $aKorhonen, Satu.
*7001 $aHämäläinen, Mirja.
*7001 $aKilpi, Jenni.
*8102 $aValtioneuvoston kanslian julkaisuja,$x2490-1164 ;$v2020:10
*852  $h06$cSUOMI
*85640$uhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-905-9$yLinkki verkkoaineistoon
*979  $a0000027424
*999  $aMikroMarc$b[Electronic material]$x26
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä