Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

 
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa : loppuraportti
Muistilista on tyhjä
Vis
Hylly
  • KANSALAISYHTEISKUNNAN 30.7
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa : loppuraportti
Julkaistu
  • Valtioneuvoston kanslia, Helsinki : 2020.
SAB-luokituskoodi
  • 30.7
Muu luokituskoodi
  • 30.7
Ulkoasutiedot
  • PDF.
  • 122 s.
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, ISSN 2342-6799 ; 2020:47
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Keskitetty johtaminen ja asiakasajattelu ovat lisääntyneet järjestöissä ja ne ovat ammattimaistuneet ja keskittyneet. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty rahoituksen osalta kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota. Samalla neljännellä sektorilla tapahtuvan kansalaistoiminnan yleistyminen muuttaa kansalaistoimintaa ja sen suhdetta julkiseen valtaan. Kansalaisyhteiskunnan autonomian, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman takaamiseksi sen riippuvuutta rahoittajan strategisista tavoitteista tulee vähentää. Kansalaisyhteiskunnan ja julkisten rahoittajien välistä yhteistyötä pitää lisätä ja rahoittajien käytäntöjä yhtenäistää yhdistysten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan keskittymistä pitää välttää tukemalla vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä ja liikkeitä.
Asiasana - Kontrolloimaton
Henkilönnimi
  • Ruuskanen, Petri.
  • Jousilahti, Julia.
  • Faehnle, Maija.
  • Kuusikko, Kirsi.
  • Kuittinen, Outi.
  • Virtanen, Johanna.
  • Strömberg, Lisbeth.
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162498
ISBN
  • 978-952-287-918-9
 
*00002988nam a22003974a 4500
*00114728
*00520201106111849.0
*007cr||||||||||||
*008201026s2020\\\\xx\|||||s||d||||||||fin|c
*019  $bga,la,na
*020  $a978-952-287-918-9
*035  $a27522
*035  $a(PLib-conv)0000027522
*0410 $afin
*084  $a30.7$2ykl
*24500$aKansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa :$bloppuraportti /$cPetri Ruuskanen, Julia Jousilahti, Maija Faehnle, Kirsi Kuusikko, Outi Kuittinen, Johanna Virtanen, Lisbeth Strömberg.
*260  $aHelsinki :$bValtioneuvoston kanslia,$c2020.
*300  $aPDF.
*300  $a122 s.
*4901 $aValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja,$x2342-6799  ;$v2020:47
*520  $aTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea.  Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Keskitetty johtaminen ja asiakasajattelu ovat lisääntyneet järjestöissä ja ne ovat ammattimaistuneet ja keskittyneet. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty rahoituksen osalta kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota. Samalla neljännellä sektorilla tapahtuvan kansalaistoiminnan yleistyminen muuttaa kansalaistoimintaa ja sen suhdetta julkiseen valtaan.  Kansalaisyhteiskunnan autonomian, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman takaamiseksi sen riippuvuutta rahoittajan strategisista tavoitteista tulee vähentää. Kansalaisyhteiskunnan ja julkisten rahoittajien välistä yhteistyötä pitää lisätä ja rahoittajien käytäntöjä yhtenäistää yhdistysten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan keskittymistä pitää välttää tukemalla vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä ja liikkeitä.
*653  $aKOLMAS SEKTORI
*653  $aYHDISTYKSET
*653  $aJÄRJESTÖT
*653  $aTUTKIMUSTOIMINTA
*653  $aKANSALAISYHTEISKUNTA
*7001 $aRuuskanen, Petri.
*7001 $aJousilahti, Julia.
*7001 $aFaehnle, Maija.
*7001 $aKuusikko, Kirsi.
*7001 $aKuittinen, Outi.
*7001 $aVirtanen, Johanna.
*7001 $aStrömberg, Lisbeth.
*8102 $aValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja,$x2342-6799  ;$v2020:47
*852  $h30.7$cKANSALAISYHTEISKUNNAN
*85640$uhttps://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162498
*979  $a0000027522
*999  $aMikroMarc$b[Electronic material]$x26
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä