Henkilönnimi Leino, Tomi, kirjoittaja.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Moraali set oikeudet tekijänoikeudessa
Julkaistu Lapin yliopisto, 2022.
©2022
SAB-luokituskoodi
Muu luokituskoodi
Ulkoasutiedot 1 verkkoaineisto (69 sivua)
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms. Tämän tutkielman aiheena on selvittää miten tekijänoikeuslain tarkoittamat moraali set oikeudet näkyvät lainsäädännössä, lainvalmistelussa sekä oikeuskäytännössä. Tutkielmassani tarkastellaan miten moraali set oikeudet asemoituvat, kun puhutaan yleisesti tekijänoikeudesta tai kun tekijänoikeus on osa muita oikeudenaloja, kuten perusoikeuksia sekä luonnollisesti muita immateriaalioikeuksia. Lähestymistapa on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on etenkin aineistoanalyysin osalta hermeneuttinen ja oikeusfilosofinen näkökulma. Aineistona ovat suomalainen lainsäädäntö, eurooppalaiset tekijänoikeuteen liittyvät direktiivit ja asetukset, oikeuskäytäntö Suomessa sekä Euroopan Unionin tuomioistuimissa. Lisäksi tarkastelen tekijänoikeusneuvoston lausuntoja ja lainvalmistelutöitä, mm hallituksen esityksiä. Moraali set oikeudet eivät useinkaan näy oikeuskäytännössä ja ratkaisujen perusteluissa. Korvausten määrien taustalla olevissa perusteluissa ei oteta tekstin tasolla kantaa moraali sten oikeuksien loukkauksiin. Samanaikaisesti voi päätellä, että moraali sten oikeuksien näkökulma on kuitenkin ajatuksellisesti oikeuskäytännössä taustalla. Suomalaistakin lainsäädäntöä ohjaavat direktiivit voisivat olla keino tuoda yhä enemmän esiin tekijänoikeuksien moraali sta aspektia. Kansallisessa tekijänoikeuslaissamme itsessään katson, että moraali sia oikeuksia sivuavissa kohdissa kyseisten oikeuksien osalta sävy on praktisen toteava enemmän kuin oikeuksia ja velvollisuuksia luova. Tutkielmani näyttää, miten moraali sia oikeuksia on haettava tulkitsemalla lain tarkoitusta, mentävä lakikieltä pidemmälle. Moraali set tekijänoikeudet ovat lähellä perusoikeuksia, tästä muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan sekä oikeus tehdä taidetta ja saada sille suojaa että oikeus nauttia taiteesta. Kummatkin ovat inhimillisiä, sivistyksellisiä oikeuksia, joita tulisi suojata – mahdollisesti perustuslain tasoisesti, perusoikeuksien tasolla sivistyneessä yhteiskunnassa. Moraali set oikeudet muodostavat tekijälle perustan taloudellisten oikeuksien luovutuksille. Kyse on tekijän brändiarvosta ja näin moraali silla oikeuksillakin on hinta.
Asiasana
Asiasana - Kontrolloimaton
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI) https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763578 Linkki verkkoaineistoon
*000 am a a
*00123040
*007cr||||||||||||
*008 s2022 fi e ||| 0|fin |
*019 $bga,la,na
*040 $aFI-CUTE$bfin$erda
*0410 $afin
*084 $a33.34$2ykl
*1001 $aLeino, Tomi,$ekirjoittaja.
*24510$aMoraali set oikeudet tekijänoikeudessa /$cTomi Leino.
*264 1$bLapin yliopisto,$c2022.
*264 4$a©2022
*300 $a1 verkkoaineisto (69 sivua)
*336 $ateksti$btxt$2rdacontent
*337 $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*338 $averkkoaineisto$bcr$2rdacarrier
*347 $atekstitiedosto$bPDF
*506 $aAineisto on vapaasti saatavissa.$fUnrestricted online access$2star
*509 $aPro gradu -tutkielma :$cLapin yliopisto, Oikeustieteiden tiedekunta, Tekijänoikeus,$d2022.
*520 $aTämän tutkielman aiheena on selvittää miten tekijänoikeuslain tarkoittamat moraali set oikeudet näkyvät lainsäädännössä, lainvalmistelussa sekä oikeuskäytännössä. Tutkielmassani tarkastellaan miten moraali set oikeudet asemoituvat, kun puhutaan yleisesti tekijänoikeudesta tai kun tekijänoikeus on osa muita oikeudenaloja, kuten perusoikeuksia sekä luonnollisesti muita immateriaalioikeuksia. Lähestymistapa on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on etenkin aineistoanalyysin osalta hermeneuttinen ja oikeusfilosofinen näkökulma. Aineistona ovat suomalainen lainsäädäntö, eurooppalaiset tekijänoikeuteen liittyvät direktiivit ja asetukset, oikeuskäytäntö Suomessa sekä Euroopan Unionin tuomioistuimissa. Lisäksi tarkastelen tekijänoikeusneuvoston lausuntoja ja lainvalmistelutöitä, mm hallituksen esityksiä. Moraali set oikeudet eivät useinkaan näy oikeuskäytännössä ja ratkaisujen perusteluissa. Korvausten määrien taustalla olevissa perusteluissa ei oteta tekstin tasolla kantaa moraali sten oikeuksien loukkauksiin. Samanaikaisesti voi päätellä, että moraali sten oikeuksien näkökulma on kuitenkin ajatuksellisesti oikeuskäytännössä taustalla. Suomalaistakin lainsäädäntöä ohjaavat direktiivit voisivat olla keino tuoda yhä enemmän esiin tekijänoikeuksien moraali sta aspektia. Kansallisessa tekijänoikeuslaissamme itsessään katson, että moraali sia oikeuksia sivuavissa kohdissa kyseisten oikeuksien osalta sävy on praktisen toteava enemmän kuin oikeuksia ja velvollisuuksia luova. Tutkielmani näyttää, miten moraali sia oikeuksia on haettava tulkitsemalla lain tarkoitusta, mentävä lakikieltä pidemmälle. Moraali set tekijänoikeudet ovat lähellä perusoikeuksia, tästä muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan sekä oikeus tehdä taidetta ja saada sille suojaa että oikeus nauttia taiteesta. Kummatkin ovat inhimillisiä, sivistyksellisiä oikeuksia, joita tulisi suojata – mahdollisesti perustuslain tasoisesti, perusoikeuksien tasolla sivistyneessä yhteiskunnassa. Moraali set oikeudet muodostavat tekijälle perustan taloudellisten oikeuksien luovutuksille. Kyse on tekijän brändiarvosta ja näin moraali silla oikeuksillakin on hinta.
*650 7$atekijänoikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2346$2yso/fin
*650 7$alainsäädäntö$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13854
*650 7$aoikeuskäytäntö$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1703$2yso/fin
*650 7$aimmateriaalioikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3068$2yso/fin
*650 7$aperusoikeudet$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p231
*653 $amoraali set oikeudet
*85640$uhttps://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763578$yLinkki verkkoaineistoon
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.