Henkilönnimi Aholainen, Mari Paula Susanna, kirjoittaja. Jyväskylän yliopisto
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Mitä ikääntyneiden kulttuuripalveluilla tarkoitetaan. Käsitteiden analyysiä.
Ulkoasutiedot
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa Gerontologia, ISSN 2489-494X ; 33(4)
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms. Ikääntyneiden kulttuuripalvelut ymmärretään usein konkreettisten toimintojen ja niitä perustelevien hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Ikääntyneiden kulttuuripalveluiden merkitykset muodostuvat kuitenkin laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista ja tekijöistä. Tämä tutkimus yhdistää kulttuuripolitiikan kulttuurigerontologiaan. Hyvinvointiperusteinen kulttuuripolitiikka sekä ikääntyneiden yksilöllisiä kulttuurisia valintoja esiin tuova kulttuurigerontologia tuottavat merkityksiä ikääntyneiden kulttuuripalveluille, (uuden) markkinoita huomiovan julkisjohtamisen kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kahdeksastatoista asiakirjasta vuosilta 2010-2017, kuinka ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaava käsitteistö jäsentyy niitä kuvaaviksi merkityksiksi. Merkityksiä luokitellaan ominaispiirteiden ja käyttöalueiden avulla. Analyysin tuloksena ikääntyneiden kulttuuripalvelut muodostavat neljä käyttöaluetta: rakenteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen pyrkivä käyttöalue, ihmis- ja asiakaskeskeinen käyttöalue, asiantuntijuuden käyttöalue sekä yhteiskunnallinen käyttöalue. Tulokset esittävät tutkimuskohteen moniulotteisuuden: ikääntyneiden kulttuuripalveluiden muotoutumisen taustalla vaikuttavat arvopohja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, taiteilijoiden työllisyystilanne ja käsitykset ammattilaisuudesta sekä pyrkimys pysyvyyteen ja yhteistyörakenteisiin. Yhteistyörakenteet muuntavat taiteen asemaa ja kieltä hoidon kontekstissa, joka aiheuttaa osaltaan kriittistä keskustelua taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä.
Asiasana
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke Gerontologia, 2489-494X ; 33(4).
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI) https://doi.org/10.23989/gerontologia.80012 Linkki verkkoaineistoon
*00002600cab a22002534i 4500
*00123817
*00520220407010336.0
*007cr||||||||||||
*008191218s2019 fi || || | ||fin|d
*035 $a(TSV-OJS)80012
*035 $a(FI-MELINDA)016705499
*041 $afin
*1001 $aAholainen, Mari Paula Susanna,$ekirjoittaja.$uJyväskylän yliopisto$0http://orcid.org/0000-0003-1479-3833
*24510$aMitä ikääntyneiden kulttuuripalveluilla tarkoitetaan.$bKäsitteiden analyysiä.
*300 $as. 171-189
*336 $ateksti$btxt$2rdacontent
*337 $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*4900 $aGerontologia,$x2489-494X ;$v33(4)
*520 $aIkääntyneiden kulttuuripalvelut ymmärretään usein konkreettisten toimintojen ja niitä perustelevien hyvinvointivaikutusten näkökulmasta. Ikääntyneiden kulttuuripalveluiden merkitykset muodostuvat kuitenkin laajemmista yhteiskunnallisista rakenteista ja tekijöistä. Tämä tutkimus yhdistää kulttuuripolitiikan kulttuurigerontologiaan. Hyvinvointiperusteinen kulttuuripolitiikka sekä ikääntyneiden yksilöllisiä kulttuurisia valintoja esiin tuova kulttuurigerontologia tuottavat merkityksiä ikääntyneiden kulttuuripalveluille, (uuden) markkinoita huomiovan julkisjohtamisen kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön kahdeksastatoista asiakirjasta vuosilta 2010-2017, kuinka ikääntyneiden kulttuuripalveluita kuvaava käsitteistö jäsentyy niitä kuvaaviksi merkityksiksi. Merkityksiä luokitellaan ominaispiirteiden ja käyttöalueiden avulla. Analyysin tuloksena ikääntyneiden kulttuuripalvelut muodostavat neljä käyttöaluetta: rakenteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen pyrkivä käyttöalue, ihmis- ja asiakaskeskeinen käyttöalue, asiantuntijuuden käyttöalue sekä yhteiskunnallinen käyttöalue. Tulokset esittävät tutkimuskohteen moniulotteisuuden: ikääntyneiden kulttuuripalveluiden muotoutumisen taustalla vaikuttavat arvopohja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, taiteilijoiden työllisyystilanne ja käsitykset ammattilaisuudesta sekä pyrkimys pysyvyyteen ja yhteistyörakenteisiin. Yhteistyörakenteet muuntavat taiteen asemaa ja kieltä hoidon kontekstissa, joka aiheuttaa osaltaan kriittistä keskustelua taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä.
*593 $ajufo:1$5ARTO
*650 7$akulttuuripalvelut$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p16530
*650 7$aikääntyneet$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2433
*650 7$ahyvinvointi$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1947
*650 7$akulttuuripolitiikka$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13671
*650 7$akulttuurihyvinvointi $2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p39416
*830 0$aGerontologia,$x2489-494X ;$v33(4).
*85640$uhttps://doi.org/10.23989/gerontologia.80012$yLinkki verkkoaineistoon
*960 $aARTO
*995 $aJournal.fi$5ARTO
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.