Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

Julkinen taide 2010-luvun koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöissä: hankinnan, kohtaamisen ja opetuskäytön näkökulmia
Muistilista on tyhjä
Vis
Henkilönnimi
  • Myllyntaus, Oona, kirjoittaja, respondentti.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Julkinen taide 2010-luvun koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöissä: hankinnan, kohtaamisen ja opetuskäytön näkökulmia
Julkaistu
  • Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsinki : 2023.
Ulkoasutiedot
  • 1 verkkoaineisto (107 sivua) : kuvitettu
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, ISSN 2489-2297 ; numero 176
Yleinen huomautus
  • Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa.
Huomautus väitöskirjasta
  • Väitöskirja :
Huomautus bibliografiasta ym.
  • Sisältää bibliografisia viitteitä.
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöt laajentuvat ja digitalisoituvat jatkuvasti. Kasvatustieteen väitöstutkimuksessa kysyttiin, miten oppijat kohtaavat näihin ympäristöihin hankitun ja sijoitetun julkisen taiteen ja miten opettajat mahdollisesti hyödyntävät sitä opetuksessaan 2010-luvulla. Tutkimuksen tarkoitus on analysoida ensinnäkin, millaista dynamiikkaa, sosiaalisia muotoja ja tietoa julkinen taide tuo näkyväksi formaaleissa oppimistiloissa ja toiseksi tukea samalla aineistolähtöisesti ja teoriasidonnaisesti oppimisympäristöjen kokonaisvaltaista uudistamistyötä. Väitöstutkimuksessa kuvaillaan oppimisympäristöjen julkisen taiteen monimuotoisuutta muraaleista, veistoksista ja tila- ja valotaiteesta aina osallistavaan yhteisötaiteeseen. Tutkimus täydentää julkisen taiteen teoreettista käsitettä problematisoimalla taiteen sosiaalista käännettä, paikkasidonnaisuuden strategioita sekä julkista taidetta yhteiskunnallisen keskustelun muotona. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka ovat julkisen taiteen tapaustutkimuksia ja kriittisen kuvataidekasvatuksen tutkimuksia. Tutkimuksen taideteoreettisena viitekehyksenä käytettiin institutionaalista taideteoriaa, Erkki Seväsen muotoilemia modernin taidejärjestelmän taidepoliittisia tavoitteita Suomessa sekä taiteen vastaanottotutkimusta. Tutkimuksen oppimisteoreettinen kehys pohjautui Arthur Eflandin ja Elliot Eisnerin ajatuksille taideopetuksesta ja kognitiosta. Tätä täydensi Marjo Räsäsen malli integroivasta kuvataideopetuksesta. Empiirisenä tutkimusaineistona olivat Jyväskylän kaupungin edustajille tehdyt yksilöhaastattelut, HAM Helsingin taidemuseon taideasiantuntijoille tehty puolistrukturoitu ryhmähaastattelu, Visual Thinking Strategies (VTS) -menetelmää hyödyntäen toteutettu audiovisuaalinen tiedontuotanto norjalaisen lukion opiskelijoiden (n=17) kanssa sekä Suomessa työskenteleville kuvataideopettajille suunnatun valtakunnallisen kyselyn vastaukset (n=45). Tutkimusaihetta analysoitiin tapaustutkimuksellisella otteella. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin pääosin laadullista sisällönanalyysia. Metodologialtaan väitöstutkimus sitoutui pragmatistiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimustulokset osoittivat, että oppimistiloissa julkiset taideteokset tarjosivat niin esteettisiä kokemuksia kuin monipuolisia didaktisia mahdollisuuksia tarttua taiteen esiin nostamiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Taiteen käyttö kognitiivisten prosessien tukemisessa oli ilmeistä. Julkisen taiteen opetuskäytöllä kuvataideopettajat pyrkivät usein yhteisöllisyyden ja dialogisuuden vahvistamiseen ja kansalaisuuteen kasvattamiseen.
Asiasana
Aineiston lajityyppi/muoto
  • e-kirjat
  • väitöskirjat
Yhteisönnimi
  • Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta (2017-), oppiarvon myöntävä yhteisö.
Toinen ilmiasu
  • Painettu (yhteenveto-osa ja eripainokset): ISBN 978-951-51-9990-4
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke
  • Kasvatustieteellisiä tutkimuksi / Kasvatustieteellinen tiedekunta, 2489-2297 ; 176.
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9991-1 Linkki verkkoaineistoon
ISBN
  • 978-951-51-9991-1
*00002213cam a22004574i 4500
*00124785
*00520231213182852.0
*006m     o  d
*007cr |||||||||||
*008231121s2023    fi a    obm   000 0 fin  
*019  $bga,la,na
*020  $a978-951-51-9991-1$qPDF
*035  $a(FI-MELINDA)018916210
*040  $aFI-NL$bfin$erda
*0410 $afin$beng$bfin
*0410 $afin
*042  $afinb
*1001 $aMyllyntaus, Oona,$ekirjoittaja,$erespondentti.
*24510$aJulkinen taide 2010-luvun koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöissä:$bhankinnan, kohtaamisen ja opetuskäytön näkökulmia/$cOona Myllyntaus.
*264 1$aHelsinki :$bHelsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta,$c2023.
*300  $a1 verkkoaineisto (107 sivua) :$bkuvitettu
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*338  $averkkoaineisto$bcr$2rdacarrier
*341  $atekstiin perustuva
*4901 $aKasvatustieteellisiä tutkimuksia,$x2489-2297 ;$vnumero 176
*500  $aArtikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa.
*502  $aVäitöskirja :$cHelsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta,$d2023.
*504  $aSisältää bibliografisia viitteitä.
*506  $aAineisto on vapaasti saatavissa.$fUnrestricted online access$2star
*520  $aKoulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöt laajentuvat ja digitalisoituvat jatkuvasti. Kasvatustieteen väitöstutkimuksessa kysyttiin, miten oppijat kohtaavat näihin ympäristöihin hankitun ja sijoitetun julkisen taiteen ja miten opettajat mahdollisesti hyödyntävät sitä opetuksessaan 2010-luvulla. Tutkimuksen tarkoitus on analysoida ensinnäkin, millaista dynamiikkaa, sosiaalisia muotoja ja tietoa julkinen taide tuo näkyväksi formaaleissa oppimistiloissa ja toiseksi tukea samalla aineistolähtöisesti ja teoriasidonnaisesti oppimisympäristöjen kokonaisvaltaista uudistamistyötä. Väitöstutkimuksessa kuvaillaan oppimisympäristöjen julkisen taiteen monimuotoisuutta muraaleista, veistoksista ja tila- ja valotaiteesta aina osallistavaan yhteisötaiteeseen. Tutkimus täydentää julkisen taiteen teoreettista käsitettä problematisoimalla taiteen sosiaalista käännettä, paikkasidonnaisuuden strategioita sekä julkista taidetta yhteiskunnallisen keskustelun muotona. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka ovat julkisen taiteen tapaustutkimuksia ja kriittisen kuvataidekasvatuksen tutkimuksia. Tutkimuksen taideteoreettisena viitekehyksenä käytettiin institutionaalista taideteoriaa, Erkki Seväsen muotoilemia modernin taidejärjestelmän taidepoliittisia tavoitteita Suomessa sekä taiteen vastaanottotutkimusta. Tutkimuksen oppimisteoreettinen kehys pohjautui Arthur Eflandin ja Elliot Eisnerin ajatuksille taideopetuksesta ja kognitiosta. Tätä täydensi Marjo Räsäsen malli integroivasta kuvataideopetuksesta. Empiirisenä tutkimusaineistona olivat Jyväskylän kaupungin edustajille tehdyt yksilöhaastattelut, HAM Helsingin taidemuseon taideasiantuntijoille tehty puolistrukturoitu ryhmähaastattelu, Visual Thinking Strategies (VTS) -menetelmää hyödyntäen toteutettu audiovisuaalinen tiedontuotanto norjalaisen lukion opiskelijoiden (n=17) kanssa sekä Suomessa työskenteleville kuvataideopettajille suunnatun valtakunnallisen kyselyn vastaukset (n=45). Tutkimusaihetta analysoitiin tapaustutkimuksellisella otteella. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin pääosin laadullista sisällönanalyysia. Metodologialtaan väitöstutkimus sitoutui pragmatistiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimustulokset osoittivat, että oppimistiloissa julkiset taideteokset tarjosivat niin esteettisiä kokemuksia kuin monipuolisia didaktisia mahdollisuuksia tarttua taiteen esiin nostamiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Taiteen käyttö kognitiivisten prosessien tukemisessa oli ilmeistä. Julkisen taiteen opetuskäytöllä kuvataideopettajat pyrkivät usein yhteisöllisyyden ja dialogisuuden vahvistamiseen ja kansalaisuuteen kasvattamiseen.
*588  $aKuvailun perustana verkkoaineisto; nimeke PDF-nimiösivulta (Helda, katsottu 13.12.2023).
*650 7$ajulkinen taide$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p16782
*650 7$ataide$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2851
*650 7$aopetuskäyttö$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5260
*650 7$aopetus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2630
*650 7$akoulutus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p84$2yso/fin
*650 7$aoppilaitokset$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1028
*650 7$akuvataidekasvatus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5456
*655 7$ae-kirjat$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s889
*655 7$aväitöskirjat$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s1227
*7102 $aHelsingin yliopisto.$bKasvatustieteellinen tiedekunta (2017-),$eoppiarvon myöntävä yhteisö.$0(FI-ASTERI-N)000191355
*77608$iPainettu (yhteenveto-osa ja eripainokset):$z978-951-51-9990-4
*830 0$aKasvatustieteellisiä tutkimuksi / Kasvatustieteellinen tiedekunta,$x2489-2297 ;$v176.
*85640$uhttps://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9991-1$yLinkki verkkoaineistoon
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä