Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

Muotioikeus
Muistilista on tyhjä
Vis
Hylly
  • 33.34 HOD
Henkilönnimi
  • Hodge, Emilia, kirjoittaja.
Yhtenäistetty nimeke
  • Muotioikeus. Suomi
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Muotioikeus
Julkaistu
  • Edita, Helsinki : 2024.
SAB-luokituskoodi
  • 33.34
Muu luokituskoodi
  • 33.34
Ulkoasutiedot
  • 473 sivua ; 25 cm
Huomautus sisällöstä
  • LYHENTEET XI -- ALKUSANAT 1 -- i Muotioikeudesta 1 -- ii Vastauksia muotialan juridisiin kysymyksiin: inspiroidu, -- suunnittele, toteuta 6 -- iii Kirjoittajat: Hodge ja Härkönen 8 -- BRÄNDI, LUOVUUS JA YKSINOIKEUDET -- OSA I MUOTI- JA DESIGN-ALAN MERKIT JA NIMET SEKÄ -- MAINEEN HYÖDYNTÄMINEN -- 1 TAVARAMERKKI BRÄNDIN OMISTUKSEN, PUOLUSTAMISEN JA -- ARVON KANNALTA 14 -- 2 TAVARAMERKIN REKISTERÖINNIN EDELLYTYKSISTÄ JA -- SUUNNITTELUSTA 22 -- 21 Mitä tarkoittaa tavaramerkin erottamiskyky tai kuvailevuus? 22 -- 22 Miten erilaisia muotialaan liittyviä merkkejä ja tunnuksia -- voidaan hyödyntää ja rekisteröidä? 29 -- 23 Miten tavaramerkkihakemus yleensä luokitellaan muotialan -- toiminnan näkökulmasta? 40 -- 24 Missä tavaramerkkiä kannattaa hakea rekisteröitäväksi ja -- mitä haasteita tavaramerkin rekisteröinnille voi tulla? 42 -- 25 Kannattaako hakemukset tehdä itse? -- Mitä tarkoittaa estetutkimus? 44 -- 26 Mitä tarkoittaa rekisteröimätön tavaramerkki? 45 -- 27 Mikä on laajalti tunnettu tavaramerkki, sen suoja-ala ja -- miten laaja tunnettuus osoitetaan? 48 -- 3 TAVARAMERKKIOIKEUDELLISIA TILANTEITA MUOTI- JA -- DESIGN-ALAN NÄKÖKULMASTA 54 -- 31 Mitä tarkoittaa tavaramerkin käyttö yksityisessä käytössä ja -- mikä merkitys tällä on loukkausten kannalta? 54 -- 32 Rinnakkaiselosopimukset 56 -- 33 Mitä tarkoittaa rekisteröinnin este tai väitemenettely? 57 -- 34 Tavaramerkkien välinen sekaannusvaara: mitä se tarkoittaa ja -- miten sitä arvioidaan? 58 -- 35 Tavaramerkin käytön osoittaminen 71 -- 36 Voiko aihetunnisteen ja avainsanan käytössä syyllistyä toisen -- tavaramerkkioikeuden loukkaukseen? 81 -- 37 Miten ”dupeja” tarkastellaan tavaramerkkioikeuksien -- näkökulmasta? 86 -- 38 Miten parodiaa tarkastellaan tavaramerkkioikeuksien -- näkökulmasta? 90 -- 39 Voiko tavaramerkkioikeus estää ylellisyystuotteiden myynnin -- halpamyymäläketjun valikoimassa tai markkinoinnissa? 93 -- 4 TOIMINIMI, APUTOIMINIMI, DOMAIN-NIMI JA MUUT TUNNUKSET -- BRÄNDIN SUOJAN TÄYDENTÄJINÄ 96 -- 41 Miten toiminimi ja aputoiminimi kannattaa valita ja rekisteröidä? 96 -- 42 Mitä sukunimeä brändin nimenä hyödynnettäessä kannattaa -- muistaa? 98 -- 43 Verkkotunnukset sekä muut nimet ja käyttäjätunnukset 103 -- 5 SOPIMATON MENETTELY ELINKEINOTOIMINNASSA -- MUOTIALAN NÄKÖKULMASTA 107 -- 51 Miten sopimattomuutta arvioidaan tuotteiden ja -- tuotepakkausten jäljittelyn osalta? 107 -- 52 Miten sopimattomuutta arvioidaan toiseen toimijaan liittyvän -- muun markkinoinnin osalta? 113 -- 53 Voiko markkinointitrendiin osallistuessa syyllistyä hyvän tavan -- vastaiseen menettelyyn? Esimerkkinä Käärijä-ilmiö 117 -- OSA II SUUNNITTELU, LUOVUUS JA KEKSINNÖT -- 6 TEKIJÄNOIKEUS: YKSINOIKEUS OMAPERÄISEEN -- MUOTILUOMUKSEEN 122 -- 61 Muoti ja tekijänoikeus: lähtökohdat 122 -- 62 Mitkä ovat tekijänoikeuden edellytykset? 128 -- 63 Miten omaperäisyys ilmenee muodin kontekstissa? 131 -- 64 Tekijänoikeuden kaksi puolta 140 -- 641 Jako taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin 140 -- 642 Mitä taloudellisia oikeuksia tekijänoikeus sisältää? 141 -- 643 Miten moraaliset oikeudet ilmenevät muodissa? 144 -- 644 Onko muotisuunnittelijalla oikeus tulla nimetyksi -- suunnittelijana? 147 -- 645 Mitä respektioikeus muotialalla tarkoittaa? 153 -- 65 Miten tekijänoikeus syntyy? 155 -- 66 Tekijänoikeuden luovutus 158 -- 661 Tekijän oikeuksien jaettavuus ja luovutettavuus 158 -- 662 Mitä suunnittelijan ja yrityksen on huomioitava -- tekijänoikeuden luovutuksessa? 158 -- 663 Millä edellytyksillä luovutuksensaaja voi luovuttaa -- teoksen edelleen tai muokata sitä? 161 -- 67 Millaiset rajat tekijänoikeus asettaa muotiluomusten -- kopioinnille? 164 -- 68 Tekijänoikeuden poikkeukset ja rajoitukset 172 -- 681 Yksinoikeuden rajoittamisen taustaa 172 -- 682 Saako muotiluomuksesta valmistaa yksityisen kopion? 172 -- 683 Millä edellytyksillä muodissa saa parodioida? 178 -- 684 Saako muotia siteerata? 185 -- 69 Tekijänoikeuden kesto 189 -- 610 Tekijän levitysoikeuden sammuminen 195 -- 7 OIKEUDET MUOTIVALOKUVIIN 197 -- 71 Erilaiset yksinoikeudet muotikuvien suojana 197 -- 72 Valokuvien tekijänoikeussuoja 198 -- 73 Valokuvaajan lähioikeussuoja 200 -- 74 Muotiluomuksen tai muun teoksen esittäminen valokuvassa 202 -- 8 MUOTINÄYTÖKSIIN LIITTYVIÄ TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSIÄ 206 -- 9 MALLIOIKEUS: YKSILÖLLISEN JA UUDEN MUOTOILUN -- SUOJAKEINO 209 -- 91 Mallioikeus ja muoti 209 -- 92 Mitä mallioikeus suojaa? 211 -- 93 Miten rekisteröity ja rekisteröimätön malli eroavat toisistaan? 217 -- 94 Mallioikeuden edellytykset: uutuus ja yksilöllisyys 220 -- 95 Miten mallit luokitellaan? Mikä on luokituksen merkitys? 229 -- 96 Mallin etuoikeuspäivä ja tunnetuksi tuleminen 232 -- 97 Miten ja kenelle mallioikeus syntyy? 235 -- 98 Ketä pidetään mallin suunnittelijana? 237 -- 99 Mallioikeuden loukkaus 240 -- 991 Miten mallioikeusloukkausta arvioidaan? 240 -- 992 Kuka on ”asiaan perehtynyt käyttäjä”? 243 -- 910 Mallioikeuden poikkeukset ja rajoitukset 245 -- 10 MALLIOIKEUDEN JA TEKIJÄNOIKEUDEN KAKSOISSUOJA 250 -- 11 MUODIN KEKSINTÖJEN SUOJAAMINEN 254 -- 111 Lähtökohtia muoti- ja design-alan keksinnöllisten -- innovaatioiden suojaamiseen 254 -- 112 Voidaanko muotialan innovaatioita patentoida? 254 -- 113 Voidaanko muotia ja muotoilua suojata hyödyllisuusmallilla? 258 -- 12 MUOTI JA KULTTUURINEN OMIMINEN 260 -- 121 Voidaanko kulttuuriperintöä suojata kopiointia vastaan? 260 -- 122 Kulttuuristen vaikutteiden ottaminen suunnittelutyössä ja -- markkinoinnissa 269 -- OSA III RIITATILANTEET -- 13 MITEN PUOLUSTAT JA PUOLUSTAUDUT? 274 -- 131 Yleisiä huomioita riidan alkamisesta 274 -- 132 Suunnittelijoille: erityisiä vinkkejä tekijänoikeudellisiin -- loukkaustilanteisiin 278 -- 1321 Miten kannattaa toimia, jos huomaa omaa -- suunnittelutyötään kopioidun? 278 -- 1322 Miten kannattaa toimia, jos on itse syytettynä -- kopioinnista? 280 -- 133 Perustietoa oikeudenkäynneistä markkinaoikeudessa 282 -- 134 Voiko kieltokirje merkitä hyvän tavan vastaista menettelyä? 283 -- 135 Oikeuspaikan määräytymistä ja täytäntöönpanoa koskevia -- seikkoja (IPR) – mitä jos loukkaus tapahtuu ulkomailla ja -- kohdistuu Suomeen? 286 -- 136 Korvauksen ja hyvityksen määrittely sekä uhkasakon suuruus -- immateriaalioikeuksien loukkausasioissa Suomessa 291 -- 137 Turvaamistoimet muotialan näkökulmasta 295 -- TUOTANTO, JAKELU JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ -- 14 SOPIMUKSISTA 300 -- 141 Millaisia ehtoja harkittavaksi muotialan tuotanto- ja -- ostosopimuksiin? 300 -- 142 Vastuullisuusvelvoitteiden varmistaminen -- Code of Conduct -ehdoin 302 -- 143 Mitä eroa on jälleenmyyntisopimuksilla ja agenttisopimuksilla? 304 -- 144 Vaikuttajayhteistyössä sovittavaa – tyypillisiä ehtoja ja -- mainonnan tunnistettavuuden näkökohtia 308 -- 15 MITEN LIIKESALAISUUDET HUOMIOIDAAN MUOTIALAN -- LIIKETOIMINNASSA? 318 -- MARKKINOINTI JA TUOTTEIDEN MYYNTI -- 16 VERKKOKAUPAN SÄÄNTELYSTÄ 326 -- 161 Kuluttajansuojalain tiedonantovaatimuksia verkkokaupassa 326 -- 162 Kaupan syntyminen 330 -- 163 Kaupan ehdot 332 -- 164 Hinta- tai saatavuusvirhe verkkokaupan tiedoissa tai ehdoissa 335 -- 17 ERÄITÄ VELVOITTEITA ASIAKASSUHTEESSA JA -- KULUTTAJAMARKKINOINNISSA 338 -- 171 Markkinointia koskevia yleisiä velvoitteita ja huomioita -- muotialan näkökulmasta 338 -- 172 Hinnanalennukset ja vertailuhinnat markkinoinnissa 348 -- 173 Vastuullisuus- ja ympäristöväittämät 355 -- 174 Kosmetiikan markkinointi 366 -- 175 Tavaran virhe 368 -- 176 Tuotemerkinnöistä ja -turvallisuudesta 374 -- 177 Heijastavat tuotteet 379 -- 18 TIETOSUOJAN HUOMIOIMINEN MUOTIALAN LIIKETOIMINNASSA 382 -- KIERTOTALOUS -- – KESTÄVÄÄ MUOTIALAN LIIKETOIMINTAA -- 19 KIERTOTALOUS MAHDOLLISTAA KESTÄVÄN -- MUOTIALAN TOIMINNAN 392 -- 191 Kiertotalouden sääntely ja sitä koskevat tulevaisuuden -- odotukset 392 -- 192 Second hand- ja vintage-myynti 400 -- 193 Verkon markkinapaikan järjestämisessä huomioitavaa -- – käytettyjen tavaroiden myynti 403 -- 194 Alihankkijan käyttäminen kiertotalousprojekteissa 406 -- 195 Korjaustoiminta 407 -- 196 Vaatteiden ja asusteiden vuokraus 409 -- 197 Kiertotalous: tavaramerkkioikeuden sammuminen ja toisen -- tavaramerkkiin viittaaminen markkinoinnissa 411 -- 198 Kiertotalous: Tekijän levitysoikeuden sammuminen ja -- teoskappaleen ”upcycling” 415 -- 199 Käytetyn tavaran keräämiseen ja jatkohyödyntämiseen liittyviä -- näkökohtia jätelainsäädännön näkökulmasta 418 -- TYÖKALUT -- Mallipohjia ja ohjeita -- MALLI 1: Lisenssisopimuksen sisältöesimerkki 422 -- MALLI 2: Rinnakkaiselosopimuksen sisältöesimerkki 423 -- MALLI 3: Ohje vakiintumis-, käyttö- ja omaperäisyysnäytön keräämiseen 424 -- MALLI 4: Code of Conduct -liitteen sisältöesimerkki 1) ja -- noudattamista koskeva sopimusehtoesimerkki 2) 426 -- MALLI 5: Vaikuttajamarkkinointia koskeva sopimus 427 -- MALLI 6: Salassapitosopimus 431 -- MALLI 7: Suostumus henkilön kuvan käyttöön markkinoinnissa 433 -- MALLI 8: Tietosuojaselostemalli/ohje 436 -- MALLI 9: Tarkistuslista: käytetyn tavaran kuluttajakauppa verkossa 441 -- LÄHDELUETTELO 443 -- ASIAHAKEMISTO 465
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Odotettu ensimmäinen suomenkielinen muotioikeuden perusteos tarjoaa kattavan ja ajanmukaisen yleisesityksen muoti- ja designalan keskeisestä juridiikasta. Havainnollistava ja esimerkkejä täynnä oleva teos esittää muotioikeudellisen tiedon ymmärrettävässä ja lukijaystävällisessä muodossa juridisesta tarkkuudesta tinkimättä. Teoksessa huomioidaan aina ajankohtaisten teemojen ohella muoti- ja design-alan ilmiöt ja trendit, kuten tekoäly, metaversumi sekä alati kasvavat kestävyys- ja vastuullisuusvaatimukset. Kirja kattaa erityisesti Suomessa ja Euroopan unionissa alalle olennaisimman lainsäädännön ja oikeuskäytännön tarkastelun. Näkökulmana kirjassa ovat alan toiminnan lähtökohdat. Oikeudellisen tarkastelun pääpaino on luovan työn kaupallistamisen kannalta oleellisissa immateriaalioikeuksissa ja niitä täydentävässä sääntelyssä, markkinointi- ja kuluttajakaupan juridiikassa, tietosuoja-asioissa sekä valikoiduissa alan sopimusoikeudellisissa kysymyksissä – kiertotalouteen liittyvää säätelyä unohtamatta. Lisäksi kirjassa on erillinen työkaluosio, joka sisältää mallisopimusehtoja sekä ohjeita toimintakäytänteiden kehittämiseen juridisten riskien hallitsemista varten. Kirja sisältää myös perustietoa alan tyypillisistä riidoista ja opastaa, miten erilaisissa loukkaustilanteissa on mahdollista toimia niin loukkausväitteen kohteena kuin omien oikeuksien puolustamisen osalta. Teos on kullanarvoinen käsikirja kaikille muotialan juridisia kysymyksiä tai haasteita työssään kohtaaville alan toimijoille kuten päättäjille, juristeille, suunnittelijoille, muotoilijoille sekä brändin, markkinoinnin ja viestinnän parissa työskenteleville. Kirjaa voivat hyödyntää niin muoti- ja design-alan etu- ja työmarkkinajärjestöjen juristit, alan vaikuttajat ja yhteistyökumppanit kuin muodin second hand-, kirpputori- ja upcycling/recycling-palveluiden tarjoajatkin. Teos soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi niin oikeustieteeseen kuin taideteollisille aloille. Alan harrastajille kirja puolestaan tarjoaa hyödyllistä tietoa yksityisen käytön ja kopioinnin rajoista.
Asiasana
Asiasana - Kontrolloimaton
Henkilönnimi
  • Härkönen, Heidi, kirjoittaja.
ISBN
  • 978-951-37-9006-6
*000      am a        a
*00125881
*008      s2024    fi     e      ||| 0|fin |
*020  $a978-951-37-9006-6$qkovakantinen
*040  $aFI-CUTE$bfin$erda
*0410 $afin
*084  $a33.34$2ykl
*1001 $aHodge, Emilia,$ekirjoittaja.
*24010$aMuotioikeus.$lSuomi
*24510$aMuotioikeus /$cEmilia Hodge, Heidi Härkönen.
*264 1$aHelsinki :$bEdita,$c2024.
*300  $a473 sivua ;$c25 cm
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338  $anide$bnc$2rdacarrier
*505  $aLYHENTEET  XI -- ALKUSANAT 1 -- i Muotioikeudesta 1 -- ii Vastauksia muotialan juridisiin kysymyksiin: inspiroidu, -- suunnittele, toteuta  6 -- iii Kirjoittajat: Hodge ja Härkönen 8 -- BRÄNDI, LUOVUUS JA YKSINOIKEUDET -- OSA I MUOTI- JA DESIGN-ALAN MERKIT JA NIMET SEKÄ -- MAINEEN HYÖDYNTÄMINEN -- 1 TAVARAMERKKI BRÄNDIN OMISTUKSEN, PUOLUSTAMISEN JA -- ARVON KANNALTA 14 -- 2 TAVARAMERKIN REKISTERÖINNIN EDELLYTYKSISTÄ JA -- SUUNNITTELUSTA 22 -- 21 Mitä tarkoittaa tavaramerkin erottamiskyky tai kuvailevuus? 22 -- 22 Miten erilaisia muotialaan liittyviä merkkejä ja tunnuksia -- voidaan hyödyntää ja rekisteröidä? 29 -- 23 Miten tavaramerkkihakemus yleensä luokitellaan muotialan -- toiminnan näkökulmasta? 40 -- 24 Missä tavaramerkkiä kannattaa hakea rekisteröitäväksi ja -- mitä haasteita tavaramerkin rekisteröinnille voi tulla? 42 -- 25 Kannattaako hakemukset tehdä itse? -- Mitä tarkoittaa estetutkimus? 44 -- 26 Mitä tarkoittaa rekisteröimätön tavaramerkki? 45 -- 27 Mikä on laajalti tunnettu tavaramerkki, sen suoja-ala ja -- miten laaja tunnettuus osoitetaan? 48 -- 3 TAVARAMERKKIOIKEUDELLISIA TILANTEITA MUOTI- JA -- DESIGN-ALAN NÄKÖKULMASTA 54 -- 31 Mitä tarkoittaa tavaramerkin käyttö yksityisessä käytössä ja -- mikä merkitys tällä on loukkausten kannalta? 54 -- 32 Rinnakkaiselosopimukset 56 -- 33 Mitä tarkoittaa rekisteröinnin este tai väitemenettely? 57 -- 34 Tavaramerkkien välinen sekaannusvaara: mitä se tarkoittaa ja -- miten sitä arvioidaan? 58 -- 35 Tavaramerkin käytön osoittaminen 71 -- 36 Voiko aihetunnisteen ja avainsanan käytössä syyllistyä toisen -- tavaramerkkioikeuden loukkaukseen? 81 -- 37 Miten ”dupeja” tarkastellaan tavaramerkkioikeuksien -- näkökulmasta? 86 -- 38 Miten parodiaa tarkastellaan tavaramerkkioikeuksien -- näkökulmasta? 90 -- 39 Voiko tavaramerkkioikeus estää ylellisyystuotteiden myynnin -- halpamyymäläketjun valikoimassa tai markkinoinnissa? 93 -- 4 TOIMINIMI, APUTOIMINIMI, DOMAIN-NIMI JA MUUT TUNNUKSET -- BRÄNDIN SUOJAN TÄYDENTÄJINÄ 96 -- 41 Miten toiminimi ja aputoiminimi kannattaa valita ja rekisteröidä? 96 -- 42 Mitä sukunimeä brändin nimenä hyödynnettäessä kannattaa -- muistaa? 98 -- 43 Verkkotunnukset sekä muut nimet ja käyttäjätunnukset 103 -- 5 SOPIMATON MENETTELY ELINKEINOTOIMINNASSA -- MUOTIALAN NÄKÖKULMASTA 107 -- 51 Miten sopimattomuutta arvioidaan tuotteiden ja -- tuotepakkausten jäljittelyn osalta? 107 -- 52 Miten sopimattomuutta arvioidaan toiseen toimijaan liittyvän -- muun markkinoinnin osalta? 113 -- 53 Voiko markkinointitrendiin osallistuessa syyllistyä hyvän tavan -- vastaiseen menettelyyn? Esimerkkinä Käärijä-ilmiö 117 -- OSA II SUUNNITTELU, LUOVUUS JA KEKSINNÖT -- 6 TEKIJÄNOIKEUS: YKSINOIKEUS OMAPERÄISEEN -- MUOTILUOMUKSEEN 122 -- 61 Muoti ja tekijänoikeus: lähtökohdat 122 -- 62 Mitkä ovat tekijänoikeuden edellytykset? 128 -- 63 Miten omaperäisyys ilmenee muodin kontekstissa? 131 -- 64 Tekijänoikeuden kaksi puolta 140 -- 641 Jako taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin 140 -- 642 Mitä taloudellisia oikeuksia tekijänoikeus sisältää? 141 -- 643 Miten moraaliset oikeudet ilmenevät muodissa? 144 -- 644 Onko muotisuunnittelijalla oikeus tulla nimetyksi -- suunnittelijana? 147 -- 645 Mitä respektioikeus muotialalla tarkoittaa? 153 -- 65 Miten tekijänoikeus syntyy? 155 -- 66 Tekijänoikeuden luovutus 158 -- 661 Tekijän oikeuksien jaettavuus ja luovutettavuus 158 -- 662 Mitä suunnittelijan ja yrityksen on huomioitava -- tekijänoikeuden luovutuksessa? 158 -- 663 Millä edellytyksillä luovutuksensaaja voi luovuttaa -- teoksen edelleen tai muokata sitä? 161 -- 67 Millaiset rajat tekijänoikeus asettaa muotiluomusten -- kopioinnille? 164 -- 68 Tekijänoikeuden poikkeukset ja rajoitukset 172 -- 681 Yksinoikeuden rajoittamisen taustaa 172 -- 682 Saako muotiluomuksesta valmistaa yksityisen kopion? 172 -- 683 Millä edellytyksillä muodissa saa parodioida? 178 -- 684 Saako muotia siteerata? 185 -- 69 Tekijänoikeuden kesto 189 -- 610 Tekijän levitysoikeuden sammuminen 195 -- 7 OIKEUDET MUOTIVALOKUVIIN 197 -- 71 Erilaiset yksinoikeudet muotikuvien suojana 197 -- 72 Valokuvien tekijänoikeussuoja 198 -- 73 Valokuvaajan lähioikeussuoja 200 -- 74 Muotiluomuksen tai muun teoksen esittäminen valokuvassa 202 -- 8 MUOTINÄYTÖKSIIN LIITTYVIÄ TEKIJÄNOIKEUSKYSYMYKSIÄ 206 -- 9 MALLIOIKEUS: YKSILÖLLISEN JA UUDEN MUOTOILUN -- SUOJAKEINO 209 -- 91 Mallioikeus ja muoti 209 -- 92 Mitä mallioikeus suojaa? 211 -- 93 Miten rekisteröity ja rekisteröimätön malli eroavat toisistaan? 217 -- 94 Mallioikeuden edellytykset: uutuus ja yksilöllisyys 220 -- 95 Miten mallit luokitellaan? Mikä on luokituksen merkitys? 229 -- 96 Mallin etuoikeuspäivä ja tunnetuksi tuleminen 232 -- 97 Miten ja kenelle mallioikeus syntyy? 235 -- 98 Ketä pidetään mallin suunnittelijana? 237 -- 99 Mallioikeuden loukkaus 240 -- 991 Miten mallioikeusloukkausta arvioidaan? 240 -- 992 Kuka on ”asiaan perehtynyt käyttäjä”? 243 -- 910 Mallioikeuden poikkeukset ja rajoitukset 245 -- 10 MALLIOIKEUDEN JA TEKIJÄNOIKEUDEN KAKSOISSUOJA 250 -- 11 MUODIN KEKSINTÖJEN SUOJAAMINEN 254 -- 111 Lähtökohtia muoti- ja design-alan keksinnöllisten -- innovaatioiden suojaamiseen 254 -- 112 Voidaanko muotialan innovaatioita patentoida? 254 -- 113 Voidaanko muotia ja muotoilua suojata hyödyllisuusmallilla? 258 -- 12 MUOTI JA KULTTUURINEN OMIMINEN  260 -- 121 Voidaanko kulttuuriperintöä suojata kopiointia vastaan? 260 -- 122 Kulttuuristen vaikutteiden ottaminen suunnittelutyössä ja -- markkinoinnissa 269 -- OSA III RIITATILANTEET -- 13 MITEN PUOLUSTAT JA PUOLUSTAUDUT? 274 -- 131 Yleisiä huomioita riidan alkamisesta  274 -- 132 Suunnittelijoille: erityisiä vinkkejä tekijänoikeudellisiin -- loukkaustilanteisiin  278 -- 1321 Miten kannattaa toimia, jos huomaa omaa -- suunnittelutyötään kopioidun? 278 -- 1322 Miten kannattaa toimia, jos on itse syytettynä -- kopioinnista? 280 -- 133 Perustietoa oikeudenkäynneistä markkinaoikeudessa 282 -- 134 Voiko kieltokirje merkitä hyvän tavan vastaista menettelyä? 283 -- 135 Oikeuspaikan määräytymistä ja täytäntöönpanoa koskevia -- seikkoja (IPR) – mitä jos loukkaus tapahtuu ulkomailla ja -- kohdistuu Suomeen? 286 -- 136 Korvauksen ja hyvityksen määrittely sekä uhkasakon suuruus -- immateriaalioikeuksien loukkausasioissa Suomessa 291 -- 137 Turvaamistoimet muotialan näkökulmasta 295 -- TUOTANTO, JAKELU JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ -- 14 SOPIMUKSISTA 300 -- 141 Millaisia ehtoja harkittavaksi muotialan tuotanto- ja -- ostosopimuksiin? 300 -- 142 Vastuullisuusvelvoitteiden varmistaminen -- Code of Conduct -ehdoin 302 -- 143 Mitä eroa on jälleenmyyntisopimuksilla ja agenttisopimuksilla? 304 -- 144 Vaikuttajayhteistyössä sovittavaa – tyypillisiä ehtoja ja -- mainonnan tunnistettavuuden näkökohtia 308 -- 15 MITEN LIIKESALAISUUDET HUOMIOIDAAN MUOTIALAN -- LIIKETOIMINNASSA? 318 -- MARKKINOINTI JA TUOTTEIDEN MYYNTI -- 16 VERKKOKAUPAN SÄÄNTELYSTÄ 326 -- 161 Kuluttajansuojalain tiedonantovaatimuksia verkkokaupassa 326 -- 162 Kaupan syntyminen  330 -- 163 Kaupan ehdot 332 -- 164 Hinta- tai saatavuusvirhe verkkokaupan tiedoissa tai ehdoissa 335 -- 17 ERÄITÄ VELVOITTEITA ASIAKASSUHTEESSA JA -- KULUTTAJAMARKKINOINNISSA 338 -- 171 Markkinointia koskevia yleisiä velvoitteita ja huomioita -- muotialan näkökulmasta 338 -- 172 Hinnanalennukset ja vertailuhinnat markkinoinnissa 348 -- 173 Vastuullisuus- ja ympäristöväittämät  355 -- 174 Kosmetiikan markkinointi 366 -- 175 Tavaran virhe 368 -- 176 Tuotemerkinnöistä ja -turvallisuudesta 374 -- 177 Heijastavat tuotteet 379 -- 18 TIETOSUOJAN HUOMIOIMINEN MUOTIALAN LIIKETOIMINNASSA 382 -- KIERTOTALOUS -- – KESTÄVÄÄ MUOTIALAN LIIKETOIMINTAA -- 19 KIERTOTALOUS MAHDOLLISTAA KESTÄVÄN -- MUOTIALAN TOIMINNAN 392 -- 191 Kiertotalouden sääntely ja sitä koskevat tulevaisuuden -- odotukset  392 -- 192 Second hand- ja vintage-myynti 400 -- 193 Verkon markkinapaikan järjestämisessä huomioitavaa -- – käytettyjen tavaroiden myynti 403 -- 194 Alihankkijan käyttäminen kiertotalousprojekteissa 406 -- 195 Korjaustoiminta 407 -- 196 Vaatteiden ja asusteiden vuokraus 409 -- 197 Kiertotalous: tavaramerkkioikeuden sammuminen ja toisen -- tavaramerkkiin viittaaminen markkinoinnissa 411 -- 198 Kiertotalous: Tekijän levitysoikeuden sammuminen ja -- teoskappaleen ”upcycling” 415 -- 199 Käytetyn tavaran keräämiseen ja jatkohyödyntämiseen liittyviä -- näkökohtia jätelainsäädännön näkökulmasta 418 -- TYÖKALUT -- Mallipohjia ja ohjeita -- MALLI 1: Lisenssisopimuksen sisältöesimerkki 422 -- MALLI 2: Rinnakkaiselosopimuksen sisältöesimerkki 423 -- MALLI 3: Ohje vakiintumis-, käyttö- ja omaperäisyysnäytön keräämiseen 424 -- MALLI 4: Code of Conduct -liitteen sisältöesimerkki 1) ja -- noudattamista koskeva sopimusehtoesimerkki 2) 426 -- MALLI 5: Vaikuttajamarkkinointia koskeva sopimus 427 -- MALLI 6: Salassapitosopimus 431 -- MALLI 7: Suostumus henkilön kuvan käyttöön markkinoinnissa  433 -- MALLI 8: Tietosuojaselostemalli/ohje 436 -- MALLI 9: Tarkistuslista: käytetyn tavaran kuluttajakauppa verkossa 441 -- LÄHDELUETTELO 443 -- ASIAHAKEMISTO 465
*520  $aOdotettu ensimmäinen suomenkielinen muotioikeuden perusteos tarjoaa kattavan ja ajanmukaisen yleisesityksen muoti- ja designalan keskeisestä juridiikasta. Havainnollistava ja esimerkkejä täynnä oleva teos esittää muotioikeudellisen tiedon ymmärrettävässä ja lukijaystävällisessä muodossa juridisesta tarkkuudesta tinkimättä. Teoksessa huomioidaan aina ajankohtaisten teemojen ohella muoti- ja design-alan ilmiöt ja trendit, kuten tekoäly, metaversumi sekä alati kasvavat kestävyys- ja vastuullisuusvaatimukset. Kirja kattaa erityisesti Suomessa ja Euroopan unionissa alalle olennaisimman lainsäädännön ja oikeuskäytännön tarkastelun. Näkökulmana kirjassa ovat alan toiminnan lähtökohdat. Oikeudellisen tarkastelun pääpaino on luovan työn kaupallistamisen kannalta oleellisissa immateriaalioikeuksissa ja niitä täydentävässä sääntelyssä, markkinointi- ja kuluttajakaupan juridiikassa, tietosuoja-asioissa sekä valikoiduissa alan sopimusoikeudellisissa kysymyksissä – kiertotalouteen liittyvää säätelyä unohtamatta. Lisäksi kirjassa on erillinen työkaluosio, joka sisältää mallisopimusehtoja sekä ohjeita toimintakäytänteiden kehittämiseen juridisten riskien hallitsemista varten. Kirja sisältää myös perustietoa alan tyypillisistä riidoista ja opastaa, miten erilaisissa loukkaustilanteissa on mahdollista toimia niin loukkausväitteen kohteena kuin omien oikeuksien puolustamisen osalta. Teos on kullanarvoinen käsikirja kaikille muotialan juridisia kysymyksiä tai haasteita työssään kohtaaville alan toimijoille kuten päättäjille, juristeille, suunnittelijoille, muotoilijoille sekä brändin, markkinoinnin ja viestinnän parissa työskenteleville. Kirjaa voivat hyödyntää niin muoti- ja design-alan etu- ja työmarkkinajärjestöjen juristit, alan vaikuttajat ja yhteistyökumppanit kuin muodin second hand-, kirpputori- ja upcycling/recycling-palveluiden tarjoajatkin. Teos soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi niin oikeustieteeseen kuin taideteollisille aloille. Alan harrastajille kirja puolestaan tarjoaa hyödyllistä tietoa yksityisen käytön ja kopioinnin rajoista.
*650 7$aimmateriaalioikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3068$2yso/fin
*650 7$amuoti$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4732
*650 7$atekijänoikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2346$2yso/fin
*650 7$ateollisoikeus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3067
*650 7$atavaramerkit$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1488
*650 7$amallioikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11911$2yso/fin
*650 7$abrändit$0http://www.yso.fi/onto/yso/p23851$2yso/fin
*650 7$avaatesuunnittelu$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8513
*650 7$avaatesuunnittelijat$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p23247
*650 7$amuotoilu$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6455$2yso/fin
*650 7$asuunnittelu$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1377
*650 7$avalokuvat$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2699$2yso/fin
*650 7$amuotinäytökset$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11292
*650 7$asopimusmallit$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p25406
*650 7$akosmeettiset tuotteet$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4941
*650 7$akopiointi$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2175
*650 7$akulttuuriperintö$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8475$2yso/fin
*650 7$akestävä kulutus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p24202$2yso/fin
*650 7$amarkkinointi$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5878$2yso/fin
*653  $amuotioikeus
*653  $abrändin suoja
*653  $aomaperäisyys
*653  $alevitysoikeus
*7001 $aHärkönen, Heidi,$ekirjoittaja.
*852  $h33.34 HOD
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Odotettu ensimmäinen suomenkielinen muotioikeuden perusteos tarjoaa kattavan ja ajanmukaisen yleisesityksen muoti- ja designalan keskeisestä juridiikasta. Havainnollistava ja esimerkkejä täynnä oleva teos esittää muotioikeudellisen tiedon ymmärrettävässä ja lukijaystävällisessä muodossa juridisesta tarkkuudesta tinkimättä. Teoksessa huomioidaan aina ajankohtaisten teemojen ohella muoti- ja design-alan ilmiöt ja trendit, kuten tekoäly, metaversumi sekä alati kasvavat kestävyys- ja vastuullisuusvaatimukset. Kirja kattaa erityisesti Suomessa ja Euroopan unionissa alalle olennaisimman lainsäädännön ja oikeuskäytännön tarkastelun. Näkökulmana kirjassa ovat alan toiminnan lähtökohdat. Oikeudellisen tarkastelun pääpaino on luovan työn kaupallistamisen kannalta oleellisissa immateriaalioikeuksissa ja niitä täydentävässä sääntelyssä, markkinointi- ja kuluttajakaupan juridiikassa, tietosuoja-asioissa sekä valikoiduissa alan sopimusoikeudellisissa kysymyksissä – kiertotalouteen liittyvää säätelyä unohtamatta. Lisäksi kirjassa on erillinen työkaluosio, joka sisältää mallisopimusehtoja sekä ohjeita toimintakäytänteiden kehittämiseen juridisten riskien hallitsemista varten. Kirja sisältää myös perustietoa alan tyypillisistä riidoista ja opastaa, miten erilaisissa loukkaustilanteissa on mahdollista toimia niin loukkausväitteen kohteena kuin omien oikeuksien puolustamisen osalta. Teos on kullanarvoinen käsikirja kaikille muotialan juridisia kysymyksiä tai haasteita työssään kohtaaville alan toimijoille kuten päättäjille, juristeille, suunnittelijoille, muotoilijoille sekä brändin, markkinoinnin ja viestinnän parissa työskenteleville. Kirjaa voivat hyödyntää niin muoti- ja design-alan etu- ja työmarkkinajärjestöjen juristit, alan vaikuttajat ja yhteistyökumppanit kuin muodin second hand-, kirpputori- ja upcycling/recycling-palveluiden tarjoajatkin. Teos soveltuu erinomaisesti oppikirjaksi niin oikeustieteeseen kuin taideteollisille aloille. Alan harrastajille kirja puolestaan tarjoaa hyödyllistä tietoa yksityisen käytön ja kopioinnin rajoista. OTM, AA, CIPP/E, Emilia Hodge on kokenut ja palkittu IPR-asioihin, markkinointi- ja kuluttajakaupan juridiikkaan sekä tietosuojaan erikoistunut asianajaja, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus alan asiamiestyöstä sekä luottamustehtävistä. Lisäksi hän on toiminut lakimiehenä Euroopan suurimpiin vaatealan toimijoihin lukeutuvassa konsernissa. Hän avustaa useita merkittäviä muotialan toimijoita erilaisista kansallisissa ja kansainvälisliitännäisissä toimeksiannoissa sekä luennoi säännöllisesti alaan liittyvistä aiheista. OTT, VT Heidi Härkönen toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston oikeustieteen tiedekunnassa. Muotioikeuden parissa yli vuosikymmenen työskennellyt Härkönen on alan uranuurtajia Pohjoismaissa ja kotimaisen Muotioikeuden Yhdistys ry:n perustaja. Hänen palkittu väitöstutkimuksensa (2021) käsitteli muodin tekijänoikeussuojan ja kestävän kehityksen välistä suhdetta. Väitöskirjansa lisäksi Härkönen on kirjoittanut fashion law -teemasta runsaasti vertaisarvioituja tiedeartikkeleita, ja hän on kysytty luennoitsija. Ennen oikeustieteen opintojaan Härkönen opiskeli yliopistossa vaatesuunnittelua.

Lähetä
Niteen tunnusTilaEräpäiväKuuluuSijaintiHylly
Ex1Saatavana KirjastoKirjasto 33.34 HOD