Tervetuloa kirjastoon!

*00001046nam a22002894a 4500
*0017611
*00520200511215618.0
*008130128s2012\\\\xx\||||||||||\||||||fin|c
*020  $a978-951-796-843-0
*035  $a10546
*035  $a(conv)0000010546
*0410 $afin
*090  $aOMA:IV
*099  $d2$p28$k201314$oIV$01$f0$71$y20130128$z20130128$b14760
*1001 $aLappalainen, Elina.
*24510$aSyötäväksi kasvatetut :$bmiten ruokasi eli elämänsä /$cElina Lappalainen.
*250  $a4. lisäpainos
*260  $aJyväskylä :$bAtena,$c2012.
*300  $a355 s.
*500  $aTieto-Finlandia 2012  Lihan syömisen vaikeudesta ; Miksi eläimistä pitäisi välittää ; Kana ; Broileri ; Sika ; Lehmä ; Suomalainen maatila ; Suojelu, valvonta ja yritysvastuu ; Mitä voimme tehdä?.
*650 7$akarjanhoito$2ysa
*650 7$atuotantoeläimet$2ysa
*650 7$alihansyönti$2ysa
*650 7$alihantuotanto$2ysa
*650 7$akotieläintuotanto$2ysa
*650 7$aeettinen kulutus$2ysa
*650 7$aeläinsuojelu$2ysa
*852  $lLAPPALAINEN
*979  $a0000010546
*999  $aMikroMarc$b[Book]$x0
^

Tieto-Finlandia 2012 voittaja! Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 76 kiloa lihaa. Mielikuvissamme possut, vasikat ja tiput ovat suloisia eläinvauvoja, mutta ne päätyvät lautasellemme teollisina tuotteina: makkarana, lihapullina ja marinoituina suikaleina. Pohdimme ruoan alkuperää koko ajan enemmän, mutta samaan aikaan olemme vieraantuneet yhä kauemmas eläintilojen todellisuudesta. Keskustelu tuotantoeläimistä on usein värittynyttä - vastakkain ovat aktivistit ja lihantuottajat. Syötäväksi kasvatetut kertoo suomalaisten nautojen, kanojen ja sikojen elämästä kaunistelematta mutta myös kauhistelematta. Tiesitkö esimerkiksi, että tuottaakseen tasaisesti maitoa lehmän on synnytettävä vasikka kerran vuodessa? Tai että broileri on jalostettu kasvamaan kuuden viikon mittaisen elämänsä aikana pikkutipusta jopa parikiloiseksi lihakimpaleeksi? Luomutuotteet ovat yhä suositumpia, mutta miten luomuleima todellisuudessa vaikuttaa eläinten hyvinvointiin? Teoksessa vieraillaan navetoissa, kanaloissa sekä sikaloissa ja annetaan ääni niin tuottajille, eläinsuojelijoille, hyvinvointitutkijoille kuin eläinlääkäreillekin. Lopuksi käännetään katse kuluttajaan: mistä tiedämme, onko syömämme eläin voinut hyvin?