Tervetuloa kirjastoon!

*00000911nam a22002774a 4500
*0018864
*00520200511215629.0
*008180906s2015\\\\xx\||||||||||\||||||fin|c
*020  $a978-951-768-497-2
*035  $a11902
*035  $a(conv)0000011902
*0410 $afin
*080  $aUDK:930
*084  $aYKL:90.1$2ykl
*090  $aOMA:IVA
*099  $d2$p28$k2018431$oIVA$01$f0$71$y20180906$z20180906$b16900
*1001 $aVäyrynen, Kari.
*24510$aHistorianfilosofia :$bklassiset ajattelijat antiikista nykyisyyteen /$cKari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen (toim.), Tero Anttila.
*260  $aTampere :$bVastapaino,$c2015$e(Vantaa :$fHansaprint)
*300  $a436 sivua.
*300  $c21 cm.
*500  $aKirjoittajat: Tero Anttila ja muita; Kirkkohistorian metodiopinnot.
*650 7$ahistorianfilosofia$2ysa
*650 7$afilosofit$2ysa
*7001 $aPulkkinen, Jarmo.
*7001 $aAnttila, Tero.
*852  $lVÄYRYNEN
*979  $a0000011902
*999  $aMikroMarc$b[Book]$x0
^

Mitkä voimat vaikuttavat historian kulkuun - vai vaikuttavatko mitkään? Mikä on ihmisen rooli, entä sattuman? Entä mitä oikein on historia, mikä on sen merkitys? Onko historia tiedettä, niin kuin väitetään? Nämä on historianfilosofian klassisia kysymyksiä, joita historioitsijat ja filosofit ovat pohtineet antiikin ajoista lähtien. Historialla ja historiankirjoituksella on ollut aina merkittävä rooli inhimillisessä ajattelussa ja olemassaolossa. Siksi myös filosofit ovat aina olleet kiinnostuneita aiheesta. Jo antiikissa tuli esiin historianfilosofisesti mielenkiintoisia näkemyksiä historiallisesta kehityksestä ja historiassa vaikuttavista voimista. Kristinusko nosti keskeiseksi ennalta määrätyn kehityksen ajatuksen, joka on nähty myöhemmän edistysajatuksen taustalla. 1600-1700-luvulla filosofit Descartes ja Vico aloittivat nykyaikanakin jatkuvan debatin historiantutkimuksen tieteellisyydestä. Pitkään historianfilosofia pyrki tunnistamaan menneisyyden yleisiä lainalaisuuksia ja päämääriä, kunnes 1900-luvulla kyseenalaistettiin historiantutkimuksen objektiivisuus. Historioitsija on aikansa lapsi, jonka tutkimusaiheet ja selitykset kumpuavat hänen elinaikansa keskeisistä huolenaiheista. Tässä teoksessa esitellään sekä paikkansa vakiinnuttaneita historianfilosofeja että ajattelijoita, jotka tavallisesti yhdistetään muihin kuin historiatieteellisiin kysymyksiin mutta joiden tuotannossa historialla on merkittävä sija. Teos sopii niin yliopistolliseksi oppikirjaksi kuin historian olemusta pohtivan harrastajan käteen. Kirjoittajat ovat historiantutkimusta tehneitä filosofeja että teoreettisia kysymyksiä pohtineita historioitsijoita eri yliopistoista. Sisällys Kari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen Johdanto I Historianfilosofian historiaa Hesiodoksesta Hegeliin Kari Väyrynen Johdanto 1 Kari Väyrynen Historian kokonaisuus ja tieteenstatus antiikin aikana 2 Virpi Mäkinen Historiankäsitys keskiajalla 3 Kari Väyrynen Descartes, Vico ja kysymys historiallisen tiedon varmuudesta 4 Kimmo Kontio Jean-Jacques Rousseau ja "kaksi historiaa" 5 Kari Väyrynen Valistuksen historiankäsityksen paradoksit - Immanuel Kant 6 Jouko Jokisalo Edistyksen käsite, historianfilosofia ja länsimainen historiankirjoitus 7 Asko Nivala Friedrich Schlegel ja historian koherenssi 8 Markku Mäki Hegelin historianfilosofia II Historianfilosofian uusimmat klassikot Nietzschestä Foucaultiin Jarmo Pulkkinen Johdanto 9 Henna Seinälä Nietzschen historiakäsitys 10 Heikki Saari: R. G. Collingwoodin historianfilosofiasta 11 Timo Helenius Paul Ricoeurin käsitys historiantutkimuksesta tieteenä 12 Tero Anttila & Mikko Myllykangas Michel Foucault - historiatietoisuuden haastaja