Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

Sivistyskatsaus 2024
Muistilista on tyhjä
Vis
Henkilönnimi
  • Kalenius, Aleksi, kirjoittaja.
Yhtenäistetty nimeke
  • Sivistyskatsaus 2024. Suomi
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Sivistyskatsaus 2024
Julkaistu
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024. ©2024
SAB-luokituskoodi
  • 38
Muu luokituskoodi
  • 38
Ulkoasutiedot
  • 1 verkkoaineisto (309 sivua)
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, ISSN 1799-0351 ; 2024:25
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Sivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Vuoden 2024 teemoja ovat alueellisuus, elämänkaari ja sivistyksen alat. Sivistyspalvelujen käyttö ja lopputulemat eriytyvät alueellisesti sekä maakuntien, kuntien että pienempien alueiden tasolla ja alueellisissa eroissa on suurta ajallista jatkuvuutta. Sivistyspalveluverkko on laajentunut koko maahan vaiheittain, tavoittaen ensin valtakunnalliset keskukset. Koulutuspolku etenee elinkaarella yhä yleisemmin varhaiskasvatuksen kautta perusopetukseen. Moninkertainen saman tason tutkintojen suorittaminen on yleinen ilmiö erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, moninkertainen opintojen aloittaminen korkea-asteella. Nuorten aikuisten koulutustason odotetaan nousevan. Tutkijakoulutuksen suorittavien suomalaisten määrä on laskenut 1990-luvun tasolle. Koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Naisvaltaisia koulutusaloja luonnehtii koulutuksen painottuminen korkea-asteelle, miesvaltaisia aloja ammattikoulutuksen yleisyys. Kulttuurin toimialat ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta kulttuurialojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on ollut pitkäaikaisessa laskussa. Muutos on merkittävämpää markkinaehtoisilla kulttuurin toimialoilla, ei niinkään taide- ja kulttuuripolitiikan ydinaloilla.
Asiasana
Henkilönnimi
  • Bernelius, Venla, kirjoittaja.
  • Hyvönen, Ilmari, kirjoittaja.
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 1799-0351 ; 2024:25
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-958-5 Linkki verkkoaineistoon
ISBN
  • 978-952-263-958-5
*000      am a        a
*00125273
*007cr||||||||||||
*008      s2024    fi     e      ||| 0|fin |
*019  $bga,la,na
*020  $a978-952-263-958-5$qPDF
*040  $aFI-CUTE$bfin$erda
*0410 $afin
*084  $a38$2ykl
*1001 $aKalenius, Aleksi,$ekirjoittaja.
*24010$aSivistyskatsaus 2024.$lSuomi
*24510$aSivistyskatsaus 2024 /$cAleksi Kalenius, Venla Bernelius & Ilmari Hyvönen.
*264 1$bOpetus- ja kulttuuriministeriö,$c2024.
*264 4$c©2024
*300  $a1 verkkoaineisto (309 sivua)
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*338  $averkkoaineisto$bcr$2rdacarrier
*4901 $aOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja,$x1799-0351 ;$v2024:25
*506  $aAineisto on vapaasti saatavissa.$fUnrestricted online access$2star
*520  $aSivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Vuoden 2024 teemoja ovat alueellisuus, elämänkaari ja sivistyksen alat. Sivistyspalvelujen käyttö ja lopputulemat eriytyvät alueellisesti sekä maakuntien, kuntien että pienempien alueiden tasolla ja alueellisissa eroissa on suurta ajallista jatkuvuutta. Sivistyspalveluverkko on laajentunut koko maahan vaiheittain, tavoittaen ensin valtakunnalliset keskukset. Koulutuspolku etenee elinkaarella yhä yleisemmin varhaiskasvatuksen kautta perusopetukseen. Moninkertainen saman tason tutkintojen suorittaminen on yleinen ilmiö erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, moninkertainen opintojen aloittaminen korkea-asteella. Nuorten aikuisten koulutustason odotetaan nousevan. Tutkijakoulutuksen suorittavien suomalaisten määrä on laskenut 1990-luvun tasolle. Koulutusalat ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Naisvaltaisia koulutusaloja luonnehtii koulutuksen painottuminen korkea-asteelle, miesvaltaisia aloja ammattikoulutuksen yleisyys. Kulttuurin toimialat ovat merkittävä osa kansantaloutta, mutta kulttuurialojen osuus bruttoarvonlisäyksestä on ollut pitkäaikaisessa laskussa. Muutos on merkittävämpää markkinaehtoisilla kulttuurin toimialoilla, ei niinkään taide- ja kulttuuripolitiikan ydinaloilla.
*540  $fCC BY-NC-ND 4.0$2cc$uhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi
*650 7$asivistys$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p14979
*650 7$akoulutus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p84$2yso/fin
*650 7$atiede$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2240
*650 7$akulttuuri$0http://www.yso.fi/onto/yso/p372$2yso/fin
*650 7$aliikunta$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p916
*650 7$anuoret$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11617$2yso/fin
*650 7$ahallinto$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4328$2yso/fin
*7001 $aBernelius, Venla,$ekirjoittaja.
*7001 $aHyvönen, Ilmari,$ekirjoittaja.
*830 0$aOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja,$x1799-0351 ;$v2024:25
*85640$uhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-958-5$yLinkki verkkoaineistoon
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä