Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

*00004751nam a22003734a 4500
*00111434
*00520201106111831.0
*008170420|2017\\\\fi\||||e|||||\||||0|fin||
*020  $a978-952-607301-9
*0410 $afin
*084  $a00$2ykl
*1001 $aHeikkilä, Harri.
*24510$aTämä ei ole kirja :$bsähkökirjan valtavirtaistumisen haasteet /$cHarri Heikkilä.
*260  $aHelsinki :$bAalto-yliopisto,$c2017.
*300  $a295 s.
*502  $aVäitöskirja
*520  $aTässä väitöstyössä tarkastellaan kirjan sähköistymiseen ja sähkökirjan valtavirtaistumiseen liittyviä ongelmia ja luodaan niihin ratkaisuja. Tarkastelukulma on valtavirtaistuminen innovaation hyväksymis- ja muokkautumisprosessina, jota ohjaavat mikro-ja makrotason paineet. Makrotasolla kirjan kehittymistä vie eteenpäin tarve käyttää informaatiota tehokkaasti, mutta kirjan siirtyminen sähköiseen muotoon edellyttää myös mikrotason tarpeiden täyttymistä.   Työn teoreettinen kontribuutio muodostuu alustatutkimuksen ja teknologisen konstruktionismin yhdistämisestä diffuusioteorioihin. Tarkastelu korostaa teknologian muokkautumisen ehdollisuutta, dialogisuutta ja epälineaarisuutta. Teknologia on ihmisten luomus. Siksi sen kehitystä ei ohjaa teknologia itse, vaan vuoropuhelu käyttäjäryhmien kanssa on ratkaisevaa. Käyttäjät hyväksyvät tai hylkäävät innovaation ja muokkaavat sitä valinnoillaan. Väitöskirjatyö tuo keskusteluun sähkökirjoista käyttäjän merkitystä korostavaa teknologista humanismia ja näkökulmaa, jonka mukaan teknologian tulisi adaptoitua ihmisten toimintatapoihin ja käsitemalleihin eikä päinvastoin.   Sähkökirjan pitkä olemassaolo on sisältänyt useita suuria muutoksia, ja valtavirtaistumista on yritetty hyvin erilaisilla keinoilla. Tutkimus tarkastelee sähkökirjan rakentumista ja rakenteen osien kehittymistä nykyiseen muotoonsa. Tutkimukseen sisältyy ensimmäinen laajamittainen sähkökirjatutkimuksen katsaus suomeksi ja sähkökirjan kehityksen analyysi. Lisäksi tutkimukseen on haastateltu useita asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana kirjan sähköistymiseen liittyvissä eri toiminnoissa. Haastattelut edustavat kahta ryhmää. Innovaattorien ryhmään kuuluvat ne edelläkävijät, jotka ovat itse aktiivisesti kehittäneet tuotteita varhaisessa vaiheessa. Myöhemmin tehtyihin sidosryhmähaastatteluihin kuuluu kustannustalojen ja välittäjien edustajia.   Tutkimuksen mukaan sähkökirjaa on hyödyllistä tarkastella kokonaisena alustana, jonka valtavirtaistumisen vaatii varhaisen käyttäjäenemmistön pragmaattisten tarpeiden huomioimista. Se edellyttää nykyistä suurempaa käytännön hyötyä, parempaa käytettävyyttä ja käyttökokemusta alustan kaikilla tasoilla. Mutta myös muut edellytykset – riittävä teknologia, integraatio olemassa oleviin tietojärjestelmiin, kustannustehokkuus ja uusien organisaatioiden synty – ovat tärkeitä.   Tutkimuksen tuloksena on, että sähkökirjan valtavirtaistumisen edellytyksistä on toteutunut vain osia ja nekin paikallisesti. Vaikka teknologia on edistynyt ja mahdollistanut muun muassa liikuteltavan lukulaitteen ja muita hyötyjä, keskustelu sähkökirjan sellaisesta mallista, jonka varhainen enemmistö voisi hyväksyä, on vielä kesken. Ongelmaksi jää, että kirjan ja verkon välillä on vielä ratkaisematon ristiriita, teknologia on vakiintumatonta, ja että uudet palvelut ovat rakentuneet pääosin suljettujen ekosysteemien kautta.   Keskeisenä havaintona on, että sähkökirjan käyttäjäryhmien muuttumiseen ei ole aikaisemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikka se on olennainen osa teknologian muokkautumista, koska eri käyttäjäryhmillä on erilaiset tarpeet. Väittelijä myös päättelee, että koherentin käyttökokemuksen luomiseksi sähkökirjan laitteen, ohjelmiston ja sisällön tulee toimia yhdessä niin että nämä kehykset ovat toisistaan ”tietoisia”.   Tuloksena tutkimus esittää myös mahdollisen ratkaisumallin, löydösten perusteella mallinnetun kokeellisen sähkökirjakonseptin, joka on samalla osa keskustelua sähkökirjan tulevasta muodosta.
*653  $aSÄHKÖINEN AINEISTO
*653  $aSÄHKÖISET JULKAISUT
*653  $aSÄHKÖKIRJAT
*653  $aELEKTRONISET JULKAISUT
*653  $aELEKTRONINEN JULKAISUTOIMINTA
*653  $aKÄYTTÄJÄT
*653  $aTEKNOLOGIA
*653  $aTEKNOLOGINEN KEHITYS
*653  $aKONSEPTIT
*653  $aMALLIT
*653  $aDIGITAALINEN TALLENNUS
*653  $aDIGITAALISET TALLENTEET
*653  $aDIGITALISAATIO
*653  $aDIGITALISOITUMINEN
*852  $i9723303$h00$cHEIKKILÄ
*85640$uhttps://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/25045/isbn9789526073002.pdf?sequence=1&isAllowed=y$yLinkki verkkoaineistoon
*979  $a0000024129
*999  $aMikroMarc$b[Book]$x0
^

Tutkimus pohtii kirjan sähköistymiseen ja sähkökirjan valtavirtaistumiseen liittyviä ongelmia ja luo niihin ratkaisuja. Teknologian valtavirtaistuminen edellyttää innovaation vakiintumista johonkin muotoon. Tällä hetkellä keskustelu siitä, millä tavalla painetun kirjan perinne kohtaa internetin on vielä kesken. Valtavirtaistumisen muistakin edellytyksistä on toteutunut vain osia ja nekin paikallisesti. Heikkilä uskoo, että teknologiakritiikki on tärkeä osa tietotekniikan kehitystä. Teknologian luo ihminen ihmiselle, ja sen kehittyminen tapahtuu dialogissa. Palaute ei vain aina löydä perille, sillä tarpeettoman usein käyttäjä syyttää itseään teknologian toimimattomuudesta. Teknologian on muokkauduttava ihmisten tarpeisiin, ei päinvastoin. Tutkimukseen sisältyy ensimmäinen laajamittainen sähkökirjatutkimuksen katsaus suomeksi ja sähkökirjan kehityksen analyysi. Analyysia tukevat asiantuntijoiden haastattelut. Sähkökirjan käyttäjäryhmien muuttumiseen ei ole aikaisemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikka tämä on olennainen osa teknologian muokkautumista, koska eri käyttäjäryhmät omaavat erilaiset tarpeet. Väitöksen mukaan sähkökirjaa on hyödyllistä tarkastella kokonaisena alustana, jonka tule vastata varhaisen enemmistön tarpeisiin, mutta samalla täyttää yhteiskunnallisia tarpeita ja löytää onnistunut keino integroitua kirjan perinteeseen. Tuloksena tutkimus esittää myös mahdollisen ratkaisumallin, löydösten perusteella mallinnetun kokeellisen sähkökirjakonseptin, joka on samalla osa keskustelua sähkökirjan tulevasta muodosta. Harri Heikkilä (VTM) on toiminut visuaalisena suunnittelijana 30 vuotta sekä opettanut Aalto-yliopistossa käyttäjäkeskeistä muotoilua, vuorovaikutteista suunnittelua ja julkaisemista uusille alustoille. Hän on myös toiminut tutkijana erikoisalanaan sähkökirjat ja kosketusnäyttöisille laitteille suunnittelu.