Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

*00005072nam a22003134a 4500
*00113036
*00520201106111839.0
*007cr||||||||||||
*008181220|2018\\\\fi\||||e|||d||||||0|fin||
*019  $bga,la,na
*020  $a978-951-51-4753-0$qPDF
*035  $a25780
*035  $a(PLib-conv)0000025780
*0410 $aeng
*084  $a33.2$2ykl
*1001 $aLindqvist, Jenna-Sofia.
*24510$aPersonal data protection on the internet of things :$ban EU perspective /$cJenna-Sofia Lindqvist.
*260  $aHelsinki :$bHelsingin yliopisto,$c2018.
*300  $a87 s.
*300  $fPDF
*502  $aVäitöskirja, Helsingin yliopisto Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osio.
*520  $aAs the traditional Internet has developed into the The Internet of Things (‘IoT’), personal data protection law has also expanded from being a niche field of law, into a legal area that is applicable in almost all sectors, services, and technologies. Globalisation and the vast technological development, and elaborated collection of data, has raised questions about whether the current EU data protection legislation can cope with the new challenges that the modern technology poses. As a result, the EU Commission undertook to propose a new EU data protection legislation, to replace the Data Protection Directive (‘DPD’), and to better cope with modern data protection issues, the legislation which we now know as the General Data Protection Regulation (‘GDPR’), and which became applicable in 2018.   This article-based doctoral dissertation sets out some of the key elements of the EU data protection reform package that has been processed for the past six years, and highlights some of the main changes in comparison to the situation governed by the outdated DPD. The main method is legal dogmatic with elements of both  ‘legal-political’ and ‘problem-centred’ methods. The context of the research is the IoT and personal data challenges brought by it to data subjects, mainly by private stakeholders. As will be identified in this dissertation, the IoT poses challenges to personal data protection mainly because the amount of personal data that is collected has increased substantially, and because information is gathered from so many different, scattered sources. In addition, the form of automatic communication between smart devices makes it difficult to apply fundamental transparency and fairness principles. This dissertation investigates the complexity of the legal state in EU surrounding personal data protection in the context of the IoT. The articles forming the dissertation outline changes both in law, and the world at large, point out legal unclarities, and contribute to the academic discussion about the possible effects of the GDPR. In a nutshell, this study aims to answer the question: Is the GDPR fit to deal with new technologies such as the IoT?  Tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa esitetään joitakin EU:n tietosuojauudistuksen keskeisiä tekijöitä, ja korostetaan sen tärkeimpiä muutoksia suhteessa vanhentuneeseen EU:n tietosuojadirektiiviin. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, sekä yleisestä osasta. Tutkimuksen aihe on henkilötietojen suoja esineiden internetissä (englanniksi Internet of Things, IoT). Artikkelit käsittelevät tietosuojaperiaatteita, henkilötietojen käsittelyn laillisuutta, arkaluontoisia henkilötietoja, lasten tietosuojaa, sidosryhmien muuttuvaa asemaa ja paikkatietoja. Näkökulma on EU-oikeudellinen ja työn keskiössä on uusi tietosuoja-asetus (GDPR). Pääasiallinen käytetty tieteellinen tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen, mutta työssä on käytetty myös oikeuspoliittisen- ja ongelmakeskeisen metodin elementtejä. Kuten tässä väitöskirjassa todetaan, IoT asettaa haasteita henkilötietojen suojalle pääasiassa siksi, että kerättyjen henkilötietojen määrä on lisääntynyt huomattavasti ja koska tietoja kerätään niin monesta eri lähteestä. Esineiden internetissä laitteet ovat suunniteltu huomaamattomiksi, mikä vaikeuttaa läpinäkyvyysperiaatteen toteutumista, sekä pätevän suostumuksen antamista. Lisäksi älylaitteiden välisen automaattisen tiedonsiirron muoto vaikeuttaa avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden soveltamista. Vaikka IoT tuo mukanaan paljon hyötyjä yhteiskunnalle, syntyy myös riskejä rekisteröidyille, kuten liiallinen profilointi, diskriminointi ja virheelliset johtopäätökset. Tutkimus nostaa esiin uuden tietosuoja-asetuksen heikkouksia ja epäselvyyksiä ja osallistuu akateemiseen keskusteluun asetuksen tulevasta soveltamisesta EU:ssa. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää onko asetus tosiasiassa soveltuva käsittelemään uusia teknologioita, kuten esineiden internetiä.
*653  $aHENKILÖTIEDOT
*653  $aTIETOSUOJA
*653  $aESINEIDEN INTERNET
*653  $aEU
*653  $aGDPR
*852  $h33.2
*85640$uhttps://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/263707/PERSONAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y$yLinkki verkkoaineistoon
*979  $a0000025780
*999  $aMikroMarc$b[Electronic material]$x26
^

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana