Henkilönnimi Mattila, Tuomas, kirjoittaja, respondentti.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Yhteistyö tekijänoikeudessa : tutkimus alkuperäisestä tekijänoikeuden haltijasta yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa
Muut nimekkeet Tutkimus alkuperäisestä tekijänoikeuden haltijasta yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa
Julkaistu Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki : 2022.
Oy Nord Print Ab Helsinki :
SAB-luokituskoodi
Muu luokituskoodi
Ulkoasutiedot XII, 288 sivua : kuvitettu ; 24 cm
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 345
Huomautus väitöskirjasta
Huomautus bibliografiasta ym. Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemistoja.
Huomautus sisällöstä Johdanto -- Tutkimuskysymykset, -aineisto ja -metodi -- Luovan työn tekijänoikeudellisia tunnusmerkkejä -- Tekijänoikeuden alkuperäinen haltija tekijänoikeudessa -- Tapausesimerkkejä yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvasta luovasta työstä -- Yhteistekijyys ja ovat yhdessä luoneet -määritelmä TekijäL 6 §:ssä -- Tuntemattomista tekijöistä muodostuvan ryhmän tekijänoikeuden edustaminen -- Yhteistyö ja yhteisöllisyys luovan työn edistäjinä -- Johtopäätöksiä ja loppukeskustelua tekijänoikeudellisesta tekijyydestä sekä yhteisöllisestä luovasta työstä.
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms. Onko saamenpuvulla tai perinteisillä kulttuuri-ilmaisuilla tekijänoikeudellista tekijää? Entä kenelle tekijänoikeuden yhteisöllisesti maalattuun muraaliin tai internetissä kollektiivisesti kirjoitettuun tekstiin tulisi kuulua? Miten yhteistyö ssä tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja tekijänoikeuden tekijäkäsitykset eroavat toisistaan? Mitä tekijyyden ja luovuuden käsitteillä tekijänoikeudessa tarkoitetaan ja miten nämä käsitteet soveltuvat yhteisöllisesti tehtävään luovaan työhön? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä siitä, kenelle tekijänoikeuden tulisi kuulua silloin, jos luovaan työhön on osallistunut useampia henkilöitä erilaisin panoksin ja eri aikoina. Voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään hallita silloin, jos kaikkia yksittäisiä tekijöitä ei edes tiedetä? Tarkastelu alkaa tekijän ja luovuuden käsitteiden analyyttisestä tarkastelusta: mitä sisältöjä näihin käsitteisiin tekijänoikeudessa kuuluu, ja minkälaisia käyttötarkoituksia näillä käsitteillä on. Mikä on tekijänoikeudellinen tekijä ja mitä on tekijänoikeudellinen luovuus? Analyyttisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee yllä mainittujen käytännöllisten tapausesimerkkien kautta arvioimaan kriittisesti sitä, miten näiden käsitteiden avulla voidaan ottaa huomioon yhteistyö hön ja yh-teisöllisyyteen perustuvien luovien prosessien erityispiirteitä. Tutkimus syvenee useisiin tekijyyttä ja luovaa työtä käsitteleviin erityiskysymyksiin aina tekijän tuntemattomuudesta tekijäryhmän vastuuseen luovan työnsä tuloksesta. Tutkimuksen johtopäätösosiossa tuodaan esiin sitä tulkinnallista liikkumavaraa, jota tekijänoikeuslainsäädännössä jo nyt on yhteisöllisten luovien prosessien edistämiseksi. Samalla tehdään muutamia lainsäädännön kehittämiseen pyrkiviä ehdotuksia siitä, millä tavoin tekijänoikeuslaki kykenisi toteuttamaan tarkoitustaan luovan työn edistäjänä vielä paremmin yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa. Uusien teknologioiden ja kulttuuristen muutosten myötä tekijänoikeuslain kriittinen tarkastelu on käynyt yhä tärkeämmäksi, ja tutkimus vahvistaa sitä yleisopillista pohjaa, jolle uusia ilmiöitä koskeva tekijänoikeudellinen argumentaatio voi rakentua. Teosta voi suositella luovan alan työntekijöille, tekijänoikeuden asiantuntijoille sekä kenelle tahansa luovuudesta ja tekijänoikeudesta kiinnostuneelle lukijalle. Takakansi. Who should be considered to be an author of a collectively created and copyrighted work if the individual input of each participant is difficult or even impossible to measure? Sometimes the identity of individual participants of a collective creative work may also remain anonymous. Such may be in the case of traditional cultural expressions or collectively created works in a digi tal world. How can copyright that belongs originally to an anonymous and collective author be administered under the current copyright laws? What kind of legal substance do the concepts of authorship and creativity consist of, and how can these concepts be interpreted and used to advance collective creativity under the Finnish copyright law? These are the key questions of this doctoral thesis "Collaboration in copyright law – A study of original copyright holders in creative processes based on cooperation and communality". According to Finnish copyright law, copyright belongs originally to the "one" who has created a work, and if several people have created the work together, the copyright belongs to "them" jointly. However, Finland’s copyright law is ambiguous on several key questions, such as what subjects can claim authorship of a work, and what activities should be considered to be creative inputs and serve as the basis for a claim of authorship. Furthermore, if individual people participating in a joint creative process cannot be recognised, as might be the case in crowdsourced creative processes, it is not clear how the copyright can be administered. One of the key questions is, could the authorship of a work be attributed to, or deemed to relate to communities or groups, if individual people within the groups cannot be identified. This doctoral thesis examines the concepts of authorship and creativity in Finnish copyright law and particularly in the context of cooperative and communal creative processes. The interpretation of these concepts can be made by using the legal-doctrinal method, but also teleological interpretations are examined, considering the purposes and objectives of copyright law in its entirety. The suitability of these key concepts of authorship and creativity, to enhance and support creative work in processes based on cooperation and communality is then examined through case studies, which include four practical examples. These examples concern traditional cultural expressions by indigenous people, collaborative scientific research, communal arts, and collaborative writing. These case studies illustrate the challenges and problems which arise when primarily individualistic concepts of authorship and creativity are applied in predominantly communal contexts. In its conclusions the study proceeds to mitigate the discrepancies between individualistic authorial concepts of copyright law and the communal nature of certain creative processes. In the study it is argued that legally recognising customary rules and norms, which are already internally appreciated in different creative fields to regulate authorship claims, would enhance the opportunity for copyright law to facilitate creative work in collective processes. Secondly, it is argued that the authorial subjectivity in creative processes based on cooperation and communality is not necessarily ipso facto authorship in individualistic terms, but instead may consist of several smaller inputs, which may generate a copyrighted work when they are put together. Thirdly, it is argued that even under existing copyright law, copyright pertaining to anonymous and collective authors can be represented by a representative who can reasonably prove their justified relationship to the group or community within which the work has been created. With an English abstract.
Huomautus saatavuudesta toisessa ilmiasussa Julkaistu myös verkkoaineistona.
Asiasana
Asiasana - Kontrolloimaton
Aineiston lajityyppi/muoto
Yhteisönnimi Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta, oppiarvon myöntävä yhteisö. Suomalainen Lakimiesyhdistys, julkaisija. Oy Nord Print Ab, kirjanpainaja.
Toinen ilmiasu Verkkoaineisto: ISBN 978-951-855-422-9
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, 0356-7206 ; 345.
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI) https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/view/220/160/566-1 Linkki verkkoaineistoon
ISBN
*00009670cam a2200637 i 4500
*00117014
*00520220614151055.0
*008220313s2022 fi |||| m |0| 0|fin|
*020 $a978-951-855-421-2$qkovakantinen$z978-951-85-421-2
*02430$a9789518554212
*035 $a(FI-MELINDA)018180510
*040 $aFI-NL$bfin$erda$dFI-Hul$dFI-Ku$dFI-BTJ$dFI-Sata
*0410 $afin$beng
*042 $afinb
*084 $a33.34$2ykl
*1001 $aMattila, Tuomas,$ekirjoittaja,$erespondentti.
*24510$aYhteistyö tekijänoikeudessa :$btutkimus alkuperäisestä tekijänoikeuden haltijasta yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa /$cTuomas Mattila.
*24630$aTutkimus alkuperäisestä tekijänoikeuden haltijasta yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa
*264 1$aHelsinki :$bSuomalainen Lakimiesyhdistys,$c2022.
*264 3$aHelsinki :$bOy Nord Print Ab
*300 $aXII, 288 sivua :$bkuvitettu ;$c24 cm
*336 $ateksti$btxt$2rdacontent
*337 $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338 $anide$bnc$2rdacarrier
*4901 $aSuomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja,$x0356-7206 ;$vn:o 345
*502 $aVäitöskirja :$cHelsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta,$d2022.
*504 $aSisältää bibliografisia viitteitä ja hakemistoja.
*50500$tJohdanto --$tTutkimuskysymykset, -aineisto ja -metodi --$tLuovan työn tekijänoikeudellisia tunnusmerkkejä --$tTekijänoikeuden alkuperäinen haltija tekijänoikeudessa --$tTapausesimerkkejä yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvasta luovasta työstä --$tYhteistekijyys ja ovat yhdessä luoneet -määritelmä TekijäL 6 §:ssä --$tTuntemattomista tekijöistä muodostuvan ryhmän tekijänoikeuden edustaminen --$tYhteistyö ja yhteisöllisyys luovan työn edistäjinä --$tJohtopäätöksiä ja loppukeskustelua tekijänoikeudellisesta tekijyydestä sekä yhteisöllisestä luovasta työstä.
*5203 $81.1\x$aOnko saamenpuvulla tai perinteisillä kulttuuri-ilmaisuilla tekijänoikeudellista tekijää? Entä kenelle tekijänoikeuden yhteisöllisesti maalattuun muraaliin tai internetissä kollektiivisesti kirjoitettuun tekstiin tulisi kuulua? Miten yhteistyö ssä tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja tekijänoikeuden tekijäkäsitykset eroavat toisistaan? Mitä tekijyyden ja luovuuden käsitteillä tekijänoikeudessa tarkoitetaan ja miten nämä käsitteet soveltuvat yhteisöllisesti tehtävään luovaan työhön? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä siitä, kenelle tekijänoikeuden tulisi kuulua silloin, jos luovaan työhön on osallistunut useampia henkilöitä erilaisin panoksin ja eri aikoina. Voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään hallita silloin, jos kaikkia yksittäisiä tekijöitä ei edes tiedetä?
*5203 $81.2\x$bTarkastelu alkaa tekijän ja luovuuden käsitteiden analyyttisestä tarkastelusta: mitä sisältöjä näihin käsitteisiin tekijänoikeudessa kuuluu, ja minkälaisia käyttötarkoituksia näillä käsitteillä on. Mikä on tekijänoikeudellinen tekijä ja mitä on tekijänoikeudellinen luovuus? Analyyttisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee yllä mainittujen käytännöllisten tapausesimerkkien kautta arvioimaan kriittisesti sitä, miten näiden käsitteiden avulla voidaan ottaa huomioon yhteistyö hön ja yh-teisöllisyyteen perustuvien luovien prosessien erityispiirteitä. Tutkimus syvenee useisiin tekijyyttä ja luovaa työtä käsitteleviin erityiskysymyksiin aina tekijän tuntemattomuudesta tekijäryhmän vastuuseen luovan työnsä tuloksesta.
*5203 $81.3\x$bTutkimuksen johtopäätösosiossa tuodaan esiin sitä tulkinnallista liikkumavaraa, jota tekijänoikeuslainsäädännössä jo nyt on yhteisöllisten luovien prosessien edistämiseksi. Samalla tehdään muutamia lainsäädännön kehittämiseen pyrkiviä ehdotuksia siitä, millä tavoin tekijänoikeuslaki kykenisi toteuttamaan tarkoitustaan luovan työn edistäjänä vielä paremmin yhteistyö hön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa. Uusien teknologioiden ja kulttuuristen muutosten myötä tekijänoikeuslain kriittinen tarkastelu on käynyt yhä tärkeämmäksi, ja tutkimus vahvistaa sitä yleisopillista pohjaa, jolle uusia ilmiöitä koskeva tekijänoikeudellinen argumentaatio voi rakentua. Teosta voi suositella luovan alan työntekijöille, tekijänoikeuden asiantuntijoille sekä kenelle tahansa luovuudesta ja tekijänoikeudesta kiinnostuneelle lukijalle.$cTakakansi.
*5203 $82.1\x$aWho should be considered to be an author of a collectively created and copyrighted work if the individual input of each participant is difficult or even impossible to measure? Sometimes the identity of individual participants of a collective creative work may also remain anonymous. Such may be in the case of traditional cultural expressions or collectively created works in a digi tal world. How can copyright that belongs originally to an anonymous and collective author be administered under the current copyright laws? What kind of legal substance do the concepts of authorship and creativity consist of, and how can these concepts be interpreted and used to advance collective creativity under the Finnish copyright law? These are the key questions of this doctoral thesis "Collaboration in copyright law – A study of original copyright holders in creative processes based on cooperation and communality".
*5203 $82.2\x$aAccording to Finnish copyright law, copyright belongs originally to the "one" who has created a work, and if several people have created the work together, the copyright belongs to "them" jointly. However, Finland’s copyright law is ambiguous on several key questions, such as what subjects can claim authorship of a work, and what activities should be considered to be creative inputs and serve as the basis for a claim of authorship. Furthermore, if individual people participating in a joint creative process cannot be recognised, as might be the case in crowdsourced creative processes, it is not clear how the copyright can be administered. One of the key questions is, could the authorship of a work be attributed to, or deemed to relate to communities or groups, if individual people within the groups cannot be identified.
*5203 $82.3\x$bThis doctoral thesis examines the concepts of authorship and creativity in Finnish copyright law and particularly in the context of cooperative and communal creative processes. The interpretation of these concepts can be made by using the legal-doctrinal method, but also teleological interpretations are examined, considering the purposes and objectives of copyright law in its entirety. The suitability of these key concepts of authorship and creativity, to enhance and support creative work in processes based on cooperation and communality is then examined through case studies, which include four practical examples. These examples concern traditional cultural expressions by indigenous people, collaborative scientific research, communal arts, and collaborative writing. These case studies illustrate the challenges and problems which arise when primarily individualistic concepts of authorship and creativity are applied in predominantly communal contexts. In its conclusions the study proceeds to mitigate the discrepancies between individualistic authorial concepts of copyright law and the communal nature of certain creative processes.
*5203 $82.4\x$bIn the study it is argued that legally recognising customary rules and norms, which are already internally appreciated in different creative fields to regulate authorship claims, would enhance the opportunity for copyright law to facilitate creative work in collective processes. Secondly, it is argued that the authorial subjectivity in creative processes based on cooperation and communality is not necessarily ipso facto authorship in individualistic terms, but instead may consist of several smaller inputs, which may generate a copyrighted work when they are put together. Thirdly, it is argued that even under existing copyright law, copyright pertaining to anonymous and collective authors can be represented by a representative who can reasonably prove their justified relationship to the group or community within which the work has been created.
*5208 $aWith an English abstract.
*530 $aJulkaistu myös verkkoaineistona.
*650 7$aimmateriaalioikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3068$2yso/fin
*650 7$atekijänoikeus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2346$2yso/fin
*650 7$atekijyys$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p14774
*650 7$aalkuperäiskansat$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5737$2yso/fin
*650 7$ayhteistyö $0http://www.yso.fi/onto/yso/p6334$2yso/fin
*650 7$ataiteelliset teokset$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2345$2yso/fin
*650 $akirjalliset teokset$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1150$2yso/fin
*650 7$asaamelaiset$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11537$2yso/fin
*650 7$atekoäly$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2616
*650 7$aelokuvat$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1235$2yso/fin
*650 7$asisältötuotanto$0http://www.yso.fi/onto/yso/p15070$2yso/fin
*653 $ayhteisteokset
*655 7$aväitöskirjat$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s1227
*7102 $aHelsingin yliopisto.$bOikeustieteellinen tiedekunta,$eoppiarvon myöntävä yhteisö.$0(FI-ASTERI-N)000000986
*7102 $aSuomalainen Lakimiesyhdistys,$ejulkaisija.$0(FI-ASTERI-N)000039148
*7102 $aOy Nord Print Ab,$ekirjanpainaja.
*77608$iVerkkoaineisto:$z978-951-855-422-9
*830 0$aSuomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja.$nA-sarja,$x0356-7206 ;$v345.
*85641$uhttps://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/view/220/160/566-1$yLinkki verkkoaineistoon
*901 $aMU20220502$5FENNI
*901 $b020$5FENNI$c20220519115038.0
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.
Onko saamenpuvulla tai perinteisillä kulttuuri-ilmaisuilla tekijänoikeudellista tekijää? Entä kenelle tekijänoikeuden yhteisöllisesti maalattuun muraaliin tai internetissä kollektiivisesti kirjoitettuun tekstiin tulisi kuulua? Miten yhteistyössä tehtävän tieteellisen tutkimuksen ja tekijänoikeuden tekijäkäsitykset eroavat toisistaan? Mitä tekijyyden ja luovuuden käsitteillä tekijänoikeudessa tarkoitetaan ja miten nämä käsitteet soveltuvat yhteisöllisesti tehtävään luovaan työhön?
Tutkimuksessa tarkastellaan kysymystä siitä, kenelle tekijänoikeuden tulisi kuulua silloin, jos luovaan työhön on osallistunut useampia henkilöitä erilaisin panoksin ja eri aikoina. Voidaanko tekijänoikeutta ylipäätään hallita silloin, jos kaikkia yksittäisiä tekijöitä ei edes tiedetä? Tarkastelu alkaa tekijän ja luovuuden käsitteiden analyyttisestä tarkastelusta: mitä sisältöjä näihin käsitteisiin tekijänoikeudessa kuuluu, ja minkälaisia käyttötarkoituksia näillä käsitteillä on. Mikä on tekijänoikeudellinen tekijä ja mitä on tekijänoikeudellinen luovuus?
Analyyttisen tarkastelun jälkeen tutkimus etenee yllä mainittujen käytännöllisten tapausesimerkkien kautta arvioimaan kriittisesti sitä, miten näiden käsitteiden avulla voidaan ottaa huomioon yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvien luovien prosessien erityispiirteitä. Tutkimus syvenee useisiin tekijyyttä ja luovaa työtä käsitteleviin erityiskysymyksiin aina tekijän tuntemattomuudesta tekijäryhmän vastuuseen luovan työnsä tuloksesta.
Tutkimuksen johtopäätösosiossa tuodaan esiin sitä tulkinnallista liikkumavaraa, jota tekijänoikeuslainsäädännössä jo nyt on yhteisöllisten luovien prosessien edistämiseksi. Samalla tehdään muutamia lainsäädännön kehittämiseen pyrkiviä ehdotuksia siitä, millä tavoin tekijänoikeuslaki kykenisi toteuttamaan tarkoitustaan luovan työn edistäjänä vielä paremmin yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvissa luovissa prosesseissa. Uusien teknologioiden ja kulttuuristen muutosten myötä tekijänoikeuslain kriittinen tarkastelu on käynyt yhä tärkeämmäksi, ja tutkimus vahvistaa sitä yleisopillista pohjaa, jolle uusia ilmiöitä koskeva tekijänoikeudellinen argumentaatio voi rakentua.
Teosta voi suositella luovan alan työntekijöille, tekijänoikeuden asiantuntijoille sekä kenelle tahansa luovuudesta ja tekijänoikeudesta kiinnostuneelle lukijalle.