Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

*00004101cam a2200817 i 4500
*00117650
*00520221105120922.0
*008151120t20162016fi ||||       |0| 0|fin| 
*020  $a978-952-222-676-1$qsidottu
*035  $a(FI-MELINDA)009162516
*040  $aFI-NL$bfin
*0410 $afin
*042  $afinb
*084  $a92.833$2ykl
*24500$aHelsingin historia vuodesta 1945.$n5,$pKaupunkilaisten Helsinki /$cAnna-Maria Åström, Laura Kolbe.
*24630$aKaupunkilaisten Helsinki
*264 1$aHelsinki,$bSuomalaisen Kirjallisuuden Seura,$c[2016]
*264 3$aRiika :$bLivonia Print
*264 4$c©2016
*300  $a608 sivua :$bkuvitettu ;$c27 cm
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338  $anide$bnc$2rdacarrier
*4900 $aKirjokansi,$x2323-7392 ;$v105
*520  $aAnna-Maria Åströmin kaupunkietnologinen osuus Kaupunkilaisten Helsingissä kuvaa kaupunkilaisten elintapoja ja kulttuurin urbaaneja ilmenemismuotoja voimakkaan kasvun kaudella vuodesta 1945 vuosisadan loppuun. Keskeisenä on kaupunkilaisten itsensä kokema arkipäivän todellisuus. Kaupunkikulttuuria tarkastellaan asukkaiden omasta näkökulmasta, ensin kantakaupungin osalta ja vähitellen laajemmin lukuisten esikaupunkialueiden näkökulmasta. Åström kertoo elävästi kodeista, kotikortteleista, kahvila-, ravintola- ja leffakokemuksista – kaupungin urbaanista sykkeestä, kansainvälistymisestä, monikulttuurisuudesta. Esiin nousee voimakkaasti asukkaiden oma ääni. Laura Kolben osuudessa kuvataan Helsingin keskeisten kaupunkitilojen yhteisöllistä, seremoniallista, symbolista ja poliittista käyttöä sekä niihin liittyvää vallankäyttöä. Kenelle julkinen tila kuuluu ja miten sen käyttöä on eri aikoina perusteltu? Tila on samalla sekä todellinen että kuviteltu paikka, johon asukkaat heijastavat kaupunkiidentiteettiään kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Keskeisenä kysymyksenä on, miten Helsinki ilmentää pääkaupunkiasemaansa ja miten julkisessa tilassa tulevat näkyväksi poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset.
*648 7$a1940-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6194061949
*648 7$a1950-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6195061959
*648 7$a1960-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6196061969
*648 7$a1970-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6197061979
*648 7$a1980-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6198061989
*648 7$a1990-luku$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6199061999
*650 7$akaupunkihistoria$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8107
*650 7$akaupunkikuva$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p17178
*650 7$akaupunkiympäristö$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p17179
*650 7$akaupunkikulttuuri$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9509
*650 7$aelämäntapa$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8760
*650 7$ahistoria$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p1780
*650 7$akulttuurin muutos$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6139
*650 7$akaupunginosat$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p357
*650 7$atapahtumat$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2108
*650 7$apalvelut$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p838
*650 7$amodernisaatio$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7904
*651 7$aHelsinki$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p94137
*655 7$apaikallishistoriat$2slm/fin$0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s1097
*7001 $aÅström, Anna-Maria,$ekirjoittaja.$0(FI-ASTERI-N)000063843
*7001 $aKolbe, Laura,$ekirjoittaja.$0(FI-ASTERI-N)000048085
*7102 $aSuomalaisen Kirjallisuuden Seura,$ekustantaja.$0(FI-ASTERI-N)000004352
*830 0$aKirjokansi,$x2323-7392 ;$v105.
*852  $h92.833 HEL
*901  $aMU20160914$5FENNI
*901  $b648$5FIKKA$c20221105120922.0
^

Anna-Maria Åströmin Helsingin kaupungin historian kaupunkietnologisen osan tavoitteena on kuvailla kaupunkilaisten elintapoja ja kulttuurin urbaanisia ilmenemismuotoja voimakkaan kasvun kaudella vuodesta 1945 vuosisadan loppuun. Keskeisenä on kaupunkilaisten itsensä kokema arkipäivän todellisuus, jota voidaan nimittää ”koetuksi tilaksi”. Tarkoituksena on kuvata sekä muutosta että kestäviä rakenteita arkipäivän jäsentymisessä. Pääasialliset käsiteltävät teemat ovat kaupunki paikkana ja kokemuksena sekä jokapäiväinen asuminen ja kaupunkilaisuus sellaisena kuin se ilmenee asukkaiden liikkumisessa ja vapaa-ajassa. Helsinkiä tarkastellaan ensin kulttuurisena ja rakenteellisena luomuksena puhtaasti ”aineellisesti”, asuinympäristönä ja korostaen sitä, kuinka kaupunkilaiset ovat täällä järjestäneet olonsa. Toiseksi kaupunkia tarkastellaan toiminnan kannalta eli kulttuuria välittävänä tilana. Tässä tulevat esille julkiset paikat ja vapaa-ajanvietto eri vuosikymmeninä. Lopuksi kaupunkia kuvataan kuviteltuna maailmana ja orastavan monikulttuurisena kaupunkina sekä sitä, miten asukkaat samastuvat ”omaan kaupunkiinsa”, eli mitä he tarkoittavat puhuessaan kaupungistaan. Laura Kolben osuudessa kuvataan Helsingin keskeisten katu- ja toritilojen yhteisöllistä ja seremoniallista sekä symbolista ja poliittista käyttöä sekä käyttöön liittyvää vallankäyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on tarkastella julkista ja yhteisöllistä toimintaa vallankäytön näkökulmasta: kenelle julkinen tila kuuluu ja miten sen käytöstä on eri aikoina kilvoiteltu? Tilaan liitetään sekä symbolista että konkreettista merkitystä. Tila on siten todellinen ja kuviteltu paikka, johon asukkaat heijastavat kaupunki-identiteettiään kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Avainkysymys on, miten Helsinki ilmentää pääkaupunkiasemaansa ja miten julkisessa tilassa tulevat näkyväksi poliittiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset. Kulkueet ja mielenosoitukset sekä paraatit ja katutapahtumat ovat luonteeltaan vahvoja ja integroivia, mutta ne voivat myös tuottaa ulkopuolisuutta, kun sosiaalinen järjestys ja sitä ilmentävä kaupunkitilallisuus muuttuvat.