Hylly
Yhteisönnimi Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Arts Education And Cultural Education In Finland
Julkaistu Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010.
SAB-luokituskoodi
Muu luokituskoodi
Ulkoasutiedot
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä, ISSN 1799-0386 ; 2010:2
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms. Taidekasvatus on yleisen huomion kohteena erityisesti perusopetuksen uuden tuntijaon valmistelun vuoksi. Taiteilijoiden ja kulttuuriammatteihin johtavan ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tarjonnan laajuus on jatkuvasti otsikoissa, sillä koulutuksen määrää pidetään ylimitoitettuna alan työvoimatarpeeseen verrattuna. Nuorisobarometri 2009 viestittää samanaikaisesti, että kulttuurin merkitys nuorten elämässä lisääntyy. Analyysissä on kartoitettu taidekasvatuksen kysyntää, tarjontaa ja työllisyysvaikutuksia. Kiistaton päätulos on taidekasvatuksen huikaiseva laajuus maassamme. Kouluopetus mukaan lukien taidekasvatukseen osallistuu vuosittain reilusti yli miljoona suomalaista. Taidekasvatuspalveluiden saatavuus on kuitenkin erittäin epätasaisesti jakautunutta taiteenalakohtaisesti ja maan eri osissa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus sitoutuu edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Ohjelman mukaan taide- ja taitoaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Opetusministeri Henna Virkkunen on useissa puheenvuoroissaan asettunut tukemaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä perusopetuksessa. Hänen mielestään se on edellytys myös innovatiivisen ilmapiirin luomiseksi Suomeen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin katsoo, että kulttuurinen näkökulma tulisi ottaa painokkaammin mukaan yhteiskunnan päätöksissä. Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen ja sovellukset eri aloilla parantavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja elämänhallintaa. Taide ja kulttuuri tuottavat tieteen ja koulutuksen ohella yhteiskunnan sivistyksellisen perustan. Lisäksi taiteella ja kulttuurilla on osana luovaa taloutta merkittävä kilpailukykyä ja kansantalouden kasvua lisäävä vaikutus.
Asiasana
Maantieteellinen nimi asiasanana
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä, 1799-0386 ; 2010:2
ISSN
*000 am a a
*00122116
*008 |2010 fi e| ||| 0|eng||
*022 $a1799-0386
*040 $aFI-CUTE$bfin$erda
*084 $a70$2ykl
*1102 $aSuomi.$bOpetus- ja kulttuuriministeriö.$0(FI-ASTERI-N)000034971
*24510$aArts Education And Cultural Education In Finland /$cOpetus- ja kulttuuriministeriö.
*264 1$bOpetus- ja kulttuuriministeriö,$c2010.
*300 $a26 sivua ;$c30 cm
*336 $ateksti$btxt$2rdacontent
*337 $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338 $anide$bnc$2rdacarrier
*4901 $aOpetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä,$x1799-0386 ;$v2010:2
*520 $aTaidekasvatus on yleisen huomion kohteena erityisesti perusopetuksen uuden tuntijaon valmistelun vuoksi. Taiteilijoiden ja kulttuuriammatteihin johtavan ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tarjonnan laajuus on jatkuvasti otsikoissa, sillä koulutuksen määrää pidetään ylimitoitettuna alan työvoimatarpeeseen verrattuna. Nuorisobarometri 2009 viestittää samanaikaisesti, että kulttuurin merkitys nuorten elämässä lisääntyy. Analyysissä on kartoitettu taidekasvatuksen kysyntää, tarjontaa ja työllisyysvaikutuksia. Kiistaton päätulos on taidekasvatuksen huikaiseva laajuus maassamme. Kouluopetus mukaan lukien taidekasvatukseen osallistuu vuosittain reilusti yli miljoona suomalaista. Taidekasvatuspalveluiden saatavuus on kuitenkin erittäin epätasaisesti jakautunutta taiteenalakohtaisesti ja maan eri osissa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus sitoutuu edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Ohjelman mukaan taide- ja taitoaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Opetusministeri Henna Virkkunen on useissa puheenvuoroissaan asettunut tukemaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä perusopetuksessa. Hänen mielestään se on edellytys myös innovatiivisen ilmapiirin luomiseksi Suomeen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin katsoo, että kulttuurinen näkökulma tulisi ottaa painokkaammin mukaan yhteiskunnan päätöksissä. Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen ja sovellukset eri aloilla parantavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja elämänhallintaa. Taide ja kulttuuri tuottavat tieteen ja koulutuksen ohella yhteiskunnan sivistyksellisen perustan. Lisäksi taiteella ja kulttuurilla on osana luovaa taloutta merkittävä kilpailukykyä ja kansantalouden kasvua lisäävä vaikutus.
*650 7$ataidekasvatus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5457
*650 7$akulttuuriala$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19511$2yso/fin
*650 7$akulttuurikasvatus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11440
*650 7$aluovuuskasvatus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p12886
*650 7$ataiteen perusopetus $2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p21985
*650 7$akoulutus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p84$2yso/fin
*650 7$akoulutuspolitiikka$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p249
*651 7$aSuomi$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p94426
*830 0$aOpetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä,$x1799-0386 ;$v2010:2
*852 $hSA-Opetusministeriö
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.