Henkilönnimi Lähdeniemi, Milla, kirjoittaja.
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö Apua allianssista? : Suomeen esitetyn freelancetaiteilijoiden työasemaa parantavan mallin mahdollisuudet ja kritiikki
Julkaistu Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura, 2023.
Ulkoasutiedot 1 verkkoaineisto (15 sivua)
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, ISSN 2343-290X ; 7(1)
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms. Taiteilija-allianssilla pyritään helpottamaan luovien alojen epävarmoissa ja lyhyissä työsuhteissa toimivien freelancereiden työolosuhteita tarjoamalla osin julkisin varoin ammatillista, taloudellista ja sosiaalista turvaa työsuhteiden muodossa. Allianssimallin käyttöönotolle ei ole aikaisemman selvityksen mukaan Suomessa oikeudellisia esteitä, mutta silti mallista ei ole toteutettu edes kokeilua. Tarkastelemme artikkelissamme, millainen Koskisen selvityksessä ehdotettu allianssimalli on ja minkälaista kritiikkiä mallille esitettiin kulttuurialan sidosryhmien edustajilta pyydetyissä lausunnoissa. Tarkastelemme, miten allianssille kohdistettu kritiikki näyttäytyy suhteessa tutkimuksen tunnistamiin taiteen työelämän olosuhteisiin sekä taiteen ammattilaisten näkemyksiin niiden parantamisesta. Empiirisen aineiston analyysimenetelmänä sovellamme sisällönanalyysiä. Analyysissä oli mukana 33 lausuntoa kulttuurialan edunvalvojilta (n=13), valtionhallinnon edustajilta (n=16), työntekijöiden keskusjärjestöiltä (n=3) ja työnantajien keskusjärjestöltä (n=1). Allianssimallista on esitetty kolmivuotista kokeilua näyttelijöille, tanssijoille ja muusikoille. Lausunnoissa allianssin kokeilemista pitivät kannattavana kuusi kulttuurialan edunvalvojaa, yksi valtionhallinnon edustaja ja yksi työntekijöiden keskusjärjestö. Vaikka allianssia kritisoitiin, vain viiden kaikista 33 lausunnonantajasta voi tulkita selkeästi vastustavan allianssia tai siitä suunniteltua pilottia. Yksi kulttuurialan edunvalvoja suhtautui kokeiluun kriittisesti, kolme valtionhallinnon edustaa sekä yksi työnantajien keskusjärjestö olivat mallia vastaan. Lausunnoissa näkemykset erosivat erityisesti allianssityön työsuhteeseen, allianssityön sisältöihin ja valintakriteereihin liittyen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen kulttuurialan edustajasta 54 % ja valtionhallinnon edustajaista 44 % olivat yhteneväisellä linjalla: allianssia ei nähty yhdenvertaisena eikä tasa-arvoa lisäävänä. Kulttuurialan edustajien (69 %) mukaan allianssikokeilun onnistuessa malli tulisi harkita laajennettavaksi esittävän taiteen suunnitteluun, sirkustaiteilijoihin, musiikintekijöihin, kirjailijoihin, säveltäjiin ja kuvataiteilijoihin. Kulttuurialalla kaivataan ratkaisuja alalla pitkään vallinneisiin ongelmiin. Kritiikkiä annettiin erityisesti yhdenvertaisuudesta, jonka puute on aito ongelma. Ongelma voisi kuitenkin olla ratkaistavissa kansainvälisiä malleja seuraamalla. Mallin todellinen potentiaali voidaan todentaa vasta kokeilun kautta.
Asiasana
Asiasana - Kontrolloimaton
Henkilönnimi Anttila, Anna, kirjoittaja. Järvensivu, Anu, kirjoittaja. Leinikki, Sikke, kirjoittaja. Pyykkönen, Miikka, kirjoittaja. Schalin, Anton, kirjoittaja.
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 2343-290X ; 7(1).
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI) https://doi.org/10.17409/kpt.125389 Linkki verkkoaineistoon
*000 ab a ar
*00123180
*008 s2023 fi e| |||||0|fin |
*040 $aFI-CUTE$bfin$erda
*041 $afin
*1001 $aLähdeniemi, Milla,$ekirjoittaja.
*24510$aApua allianssista? :$bSuomeen esitetyn freelancetaiteilijoiden työasemaa parantavan mallin mahdollisuudet ja kritiikki /$cMilla Lähdeniemi, Anna Anttila, Anu Järvensivu, Sikke Leinikki, Miikka Pyykkönen, Anton Schalin.
*264 1$bKulttuuripolitiikan tutkimuksen seura,$c2023.
*300 $a1 verkkoaineisto (15 sivua)
*336 $ateksti$btxt$2rdacontent
*337 $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*338 $averkkoaineisto$bcr$2rdacarrier
*347 $atekstitiedosto$bPDF
*4901 $aKulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja,$x2343-290X ;$v7(1)
*520 $aTaiteilija-allianssilla pyritään helpottamaan luovien alojen epävarmoissa ja lyhyissä työsuhteissa toimivien freelancereiden työolosuhteita tarjoamalla osin julkisin varoin ammatillista, taloudellista ja sosiaalista turvaa työsuhteiden muodossa. Allianssimallin käyttöönotolle ei ole aikaisemman selvityksen mukaan Suomessa oikeudellisia esteitä, mutta silti mallista ei ole toteutettu edes kokeilua. Tarkastelemme artikkelissamme, millainen Koskisen selvityksessä ehdotettu allianssimalli on ja minkälaista kritiikkiä mallille esitettiin kulttuurialan sidosryhmien edustajilta pyydetyissä lausunnoissa. Tarkastelemme, miten allianssille kohdistettu kritiikki näyttäytyy suhteessa tutkimuksen tunnistamiin taiteen työelämän olosuhteisiin sekä taiteen ammattilaisten näkemyksiin niiden parantamisesta. Empiirisen aineiston analyysimenetelmänä sovellamme sisällönanalyysiä. Analyysissä oli mukana 33 lausuntoa kulttuurialan edunvalvojilta (n=13), valtionhallinnon edustajilta (n=16), työntekijöiden keskusjärjestöiltä (n=3) ja työnantajien keskusjärjestöltä (n=1). Allianssimallista on esitetty kolmivuotista kokeilua näyttelijöille, tanssijoille ja muusikoille. Lausunnoissa allianssin kokeilemista pitivät kannattavana kuusi kulttuurialan edunvalvojaa, yksi valtionhallinnon edustaja ja yksi työntekijöiden keskusjärjestö. Vaikka allianssia kritisoitiin, vain viiden kaikista 33 lausunnonantajasta voi tulkita selkeästi vastustavan allianssia tai siitä suunniteltua pilottia. Yksi kulttuurialan edunvalvoja suhtautui kokeiluun kriittisesti, kolme valtionhallinnon edustaa sekä yksi työnantajien keskusjärjestö olivat mallia vastaan. Lausunnoissa näkemykset erosivat erityisesti allianssityön työsuhteeseen, allianssityön sisältöihin ja valintakriteereihin liittyen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen kulttuurialan edustajasta 54 % ja valtionhallinnon edustajaista 44 % olivat yhteneväisellä linjalla: allianssia ei nähty yhdenvertaisena eikä tasa-arvoa lisäävänä. Kulttuurialan edustajien (69 %) mukaan allianssikokeilun onnistuessa malli tulisi harkita laajennettavaksi esittävän taiteen suunnitteluun, sirkustaiteilijoihin, musiikintekijöihin, kirjailijoihin, säveltäjiin ja kuvataiteilijoihin. Kulttuurialalla kaivataan ratkaisuja alalla pitkään vallinneisiin ongelmiin. Kritiikkiä annettiin erityisesti yhdenvertaisuudesta, jonka puute on aito ongelma. Ongelma voisi kuitenkin olla ratkaistavissa kansainvälisiä malleja seuraamalla. Mallin todellinen potentiaali voidaan todentaa vasta kokeilun kautta.
*650 7$ataiteilijat$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7017$2yso/fin
*650 7$atyöelämä$0http://www.yso.fi/onto/yso/p16262$2yso/fin
*650 7$afreelance-työntekijät $2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13933
*650 7$atyöolot$0http://www.yso.fi/onto/yso/p10899$2yso/fin
*650 7$aluovat toimialat$0http://www.yso.fi/onto/yso/p22123$2yso/fin
*650 7$akulttuuriala$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19511$2yso/fin
*650 7$ataideala$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p21183
*653 $ataiteilijapolitiikka
*7001 $aAnttila, Anna,$ekirjoittaja.
*7001 $aJärvensivu, Anu,$ekirjoittaja.
*7001 $aLeinikki, Sikke,$ekirjoittaja.
*7001 $aPyykkönen, Miikka,$ekirjoittaja.
*7001 $aSchalin, Anton,$ekirjoittaja.
*830 0$aKulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja,$x2343-290X ;$v7(1).
*856 $uhttps://doi.org/10.17409/kpt.125389$yLinkki verkkoaineistoon
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä
kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.