Tekijänoikeuden erikoiskirjasto

 
Sivistyskatsaus 2023
Muistilista on tyhjä
Vis
Henkilönnimi
  • Kalenius, Aleksi, kirjoittaja.
Yhtenäistetty nimeke
  • Sivistyskatsaus 2023. Suomi
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Sivistyskatsaus 2023
Julkaistu
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023. ©2023
SAB-luokituskoodi
  • 38
Muu luokituskoodi
  • 38
Ulkoasutiedot
  • 1 verkkoaineisto (299 sivua)
Sarjamerkintö ei-lisäkirjausmuodossa
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, ISSN 1799-0351 ; 2023:3
Huomautus sisällöstä, tiivistelmä tms.
  • Sivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Sivistyssektorin kehitys viime vuosikymmenten kehitys jakautuu kahteen päävaiheeseen. 1950-luvulta 1990-luvun alkuun ulottuvaa kautta luonnehtii sivistyssektorin voimakas laajeneminen ja panostusten kasvu, 1990-luvulta alkanutta jaksoa taas tehokas menopaineiden hillintä ja monilla mittareilla pysähtyvä tai heikkenevä kehitys. Heikkenevää kehitystä on viime vuosikymmeninä nähty mm. nuorten oppimistuloksissa ja koulutustasossa, kirjastojen käytössä, nuorten fyysisessä kunnossa ja liikkumisessa sekä kulttuurialan työllisyydessä. Taustaan ja alueeseen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso on laskenut kehittyneiden maiden keskitasolle ja työikäisen väestön koulutustason nousu on hidastumassa. Koulutuksen taloudellinen tuotto on säilynyt hyvänä ja korkeampi koulutus on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja palkkatasoon. Koulutustasoa nostavilla toimilla voisi olla huomattava suomalaisten inhimillistä pääomaa nostava ja tuottavuuspainotettua huoltosuhdetta parantava vaikutus. Tutkimus ja kehittämishenkilöstön määrä on kääntynyt uudestaan nousuun. Tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on pysytellyt kansainvälisen keskitason yläpuolella, mutta tutkijakoulutettujen määrän kasvu on nyt hitaampaa kuin 50 vuoteen. Huippu-urheilun rahoitus on kehittynyt hyvin, liikuntapaikkarakentaminen on piristynyt 2010-luvulla ja suomalainen elokuva on vahvassa nousussa.
Asiasana
Sarjalisäkirjaus - yhtenäistetty nimeke
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 1799-0351 ; 2023:3.
Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö (URI)
  • http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4 Linkki verkkoaineistoon
ISBN
  • 978-952-263-744-4
 
*000      am a        a
*00125333
*007cr||||||||||||
*008      s2023    fi     e      ||| 0|fin |
*019  $bga,la,na
*020  $a978-952-263-744-4$qPDF
*040  $aFI-CUTE$bfin$erda
*0410 $afin
*084  $a38$2ykl
*1001 $aKalenius, Aleksi,$ekirjoittaja.
*24010$aSivistyskatsaus 2023.$lSuomi
*24510$aSivistyskatsaus 2023 /$cAleksi Kalenius.
*264 1$bOpetus- ja kulttuuriministeriö,$c2023.
*264 4$c©2023
*300  $a1 verkkoaineisto (299 sivua)
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $atietokonekäyttöinen$bc$2rdamedia
*338  $averkkoaineisto$bcr$2rdacarrier
*4901 $aOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja,$x1799-0351 ;$v2023:3
*506  $aAineisto on vapaasti saatavissa.$fUnrestricted online access$2star
*520  $aSivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa. Sivistyssektorin kehitys viime vuosikymmenten kehitys jakautuu kahteen päävaiheeseen. 1950-luvulta 1990-luvun alkuun ulottuvaa kautta luonnehtii sivistyssektorin voimakas laajeneminen ja panostusten kasvu, 1990-luvulta alkanutta jaksoa taas tehokas menopaineiden hillintä ja monilla mittareilla pysähtyvä tai heikkenevä kehitys.  Heikkenevää kehitystä on viime vuosikymmeninä nähty mm. nuorten oppimistuloksissa ja koulutustasossa, kirjastojen käytössä, nuorten fyysisessä kunnossa ja liikkumisessa sekä kulttuurialan työllisyydessä. Taustaan ja alueeseen liittyvät erot oppimistuloksissa ja koulutustasossa ovat kasvaneet. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten koulutustaso on laskenut kehittyneiden maiden keskitasolle ja työikäisen väestön koulutustason nousu on hidastumassa. Koulutuksen taloudellinen tuotto on säilynyt hyvänä ja korkeampi koulutus on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja palkkatasoon. Koulutustasoa nostavilla toimilla voisi olla huomattava suomalaisten inhimillistä pääomaa nostava ja tuottavuuspainotettua huoltosuhdetta parantava vaikutus. Tutkimus ja kehittämishenkilöstön määrä on kääntynyt uudestaan nousuun. Tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on pysytellyt kansainvälisen keskitason yläpuolella, mutta tutkijakoulutettujen määrän kasvu on nyt hitaampaa kuin 50 vuoteen. Huippu-urheilun rahoitus on kehittynyt hyvin, liikuntapaikkarakentaminen on piristynyt 2010-luvulla ja suomalainen elokuva on vahvassa nousussa.
*650 7$asivistys$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p14979
*650 7$akoulutus$0http://www.yso.fi/onto/yso/p84$2yso/fin
*650 7$atiede$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2240
*650 7$akulttuuri$0http://www.yso.fi/onto/yso/p372$2yso/fin
*650 7$aliikunta$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p916
*650 7$anuoret$0http://www.yso.fi/onto/yso/p11617$2yso/fin
*650 7$ahallinto$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4328$2yso/fin
*830 0$aOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja,$x1799-0351 ;$v2023:3.
*85640$uhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-744-4$yLinkki verkkoaineistoon
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

Kuvausta ei toistaiseksi saatavana

Lähetä