Tervetuloa kirjastoon!

Kapea käytävä : valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo
Muistilista on tyhjä
Vis
Henkilönnimi
  • Acemoglu, Daron, kirjoittaja.
Yhtenäistetty nimeke
  • The narrow corridor, suomi
Nimeke- ja vastuullisuusmerkintö
  • Kapea käytävä : valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo
Muut nimekkeet
  • Valtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo
Julkaistu
  • Terra Cognita, Helsinki : [2020] Painoliber Oy, Helsinki : 2020.
UDK-luokituskoodi
YKL-luokituskoodi
Muu luokituskoodi
Ulkoasutiedot
  • 645 sivua, 16 numeroimatonta kuvasivua : kuvitettu, karttoja ; 23 cm
Asiasana
Henkilönnimi
  • Robinson, James A., kirjoittaja.
  • Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä.
Yhteisönnimi
  • Terra Cognita Oy, kustantaja.
ISBN
  • 978-952-7367-01-8
  • suomi
*00006172cam a2200901 i 4500
*00110981
*00520220331143014.0
*008201026s2020    fi ||||       |0| 0|fin|c
*020  $a978-952-7367-01-8$c53,50$qnidottu
*035  $a(FI-MELINDA)017436836
*040  $aFI-BTJ$bfin$erda$dFI-O$dFI-NL
*0411 $afin$heng
*042  $afinb
*0801 $a32$21974/fin/fennica
*0801 $a14$21974/fin/fennica
*0800 $a123$22021
*0800 $a321.01$22021
*084  $a32.01$2ykl
*084  $a32.109$2ykl
*1001 $aAcemoglu, Daron,$ekirjoittaja.
*24014$aThe narrow corridor,$lsuomi
*24510$aKapea käytävä :$bvaltiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo /$cDaron Acemoglu ja James A. Robinson ; suomentanut Kimmo Pietiläinen.
*24630$aValtiot, yhteiskunnat ja vapauden kohtalo
*260  $aHelsinki$bTerra Cognita,$c2020
*264 1$aHelsinki :$bTerra Cognita,$c[2020]
*264 3$aHelsinki :$bPainoliber Oy,$c2020.
*300  $a645 sivua, 16 numeroimatonta kuvasivua :$bkuvitettu, karttoja ;$c23 cm
*336  $ateksti$btxt$2rdacontent
*337  $akäytettävissä ilman laitetta$bn$2rdamedia
*338  $anide$bnc$2rdacarrier
*520  $aTekijät esittelevät tässä teoksessa uuden tavan tarkastella, miksi vapaus kukoistaa joissakin valtioissa, mutta jää muissa itsevaltiuden tai anarkian jalkoihin, ja miten vapaus voi kukoistaa uusista uhista huolimatta. Vapaus ei ole asioiden “luonnollinen” tila. Miltei aina vahvat ovat alistaneet heikot ja voima ja normit ovat murskanneet ihmisen vapauden. Valtio on ollut niin heikko, että se ei ole kyennyt suojelemaan yksilöitä alistavilta normeilta tai niin vahva, että ihmiset eivät ole kyennet suojautumaan despooteilta. Vapaus ilmaantuu vain, kun yhteiskunta mobilisoituu, osallistuu aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittejä vastaan. Samalla valtion on oltava riittävän vahva suojatakseen ihmisiä anarkialta ja yhteisön mielivaltaiselta normistolta. Länsimaisen myytin mukaan poliittinen vakaus on kestävä rakenne, tasapainotila, johon ”valistuksen” prosessi johtaa. Tämän kirjan tekijöiden mukaan tämä staattinen näkemys on fantasiaa. Vapaus on pikemmin valtion ja yhteiskunnan välissä jatkuvasti elävä kapea käytävä, jonka säilyttäminen edellyttää valtion ja yhteiskunnan jatkuvaa kamppailua. Oikeastaan ilman sitä vapaus katoaa joko despotismiin tai anarkiaan. Valtion instituutioiden on kehityttävä jatkuvasti, kun haasteiden luonne ja yhteiskunnan tarpeet muuttuvat. Niinpä yhteiskunnan on kehitettävä jatkuvasti kykyään pitää valtio ja hallitsijat vastuuvelvollisina, kun valtioiden kyvyt kehittyvät. Kun tämä kamppailu muuttuu itseään vahvistavaksi, osapuolten on kehitettävä aikaisempaa rikkaampi kykyjen valikoima edetäkseen vapauden käytävässä.
*650 7$avaltioteoriat$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13820
*650 7$ayhteiskuntakehitys$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9763
*650 7$avapaus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4064
*650 7$avaltio (instituutio)$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2538
*650 7$avaltarakenteet$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2550
*650 7$ainstituutiot$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7569
*650 7$ademokratia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p742
*650 7$adiktatuuri$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8527
*650 7$apoliittinen historia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p15286
*650 7$apoliittiset järjestelmät$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3219
*650 7$avaltiofilosofia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p16507
*650 7$auhat$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p21206
*650 7$avaltiot$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3215
*650 7$ayhteiskunta$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9778
*650 7$avalta$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2551
*650 7$asuora demokratia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19518
*650 7$ahajautus$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6739
*650 7$apolitiikka$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p454
*650 7$atoimeenpanovalta$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13040
*650 7$akontrolli$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5192
*650 7$apoliittinen filosofia$2yso/fin$0http://www.yso.fi/onto/yso/p18022
*650 7$afrihet$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p4064
*650 7$astaten$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2538
*650 7$astater$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3215
*650 7$asamhället$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9778
*650 7$amakt$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2551
*650 7$amaktstrukturer$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p2550
*650 7$adirektdemokrati$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p19518
*650 7$adecentralisering$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p6739
*650 7$apolitik$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p454
*650 7$averkställande makt$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13040
*650 7$akontroll$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p5192
*650 7$apolitiska system$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p3219
*650 7$apolitisk filosofi$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p18022
*650 7$astatsfilosofi$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p16507
*650 7$apolitisk historia$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p15286
*650 7$ademokrati$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p742
*650 7$ahot$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p21206
*650 7$astatsteorier$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p13820
*650 7$asamhällsutveckling$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p9763
*650 7$ainstitutioner (sociala mekanismer)$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7569
*650 7$adiktatur$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p8527
*650 7$ainstitutioner$2yso/swe$0http://www.yso.fi/onto/yso/p7569
*7001 $aRobinson, James A.,$ekirjoittaja.
*7001 $aPietiläinen, Kimmo,$ekääntäjä.$0(FI-ASTERI-N)000055433
*7102 $aTerra Cognita Oy,$ekustantaja.$0(FI-ASTERI-N)000216271
*901  $aMU20201103$5FENNI
^
Tästä teoksesta ei ole arvioita.
Näpäytä kun haluat kirjoittaa ensimmäisen arvion.

649 sivua + 16 sivun neliväriliite. Miksi maat kaatuvat? –teoksen tekijät esittelevät tässä teoksessa uuden tavan tarkastella, miksi vapaus kukoistaa joissakin valtioissa, mutta jää muissa itsevaltiuden tai anarkian jalkoihin, ja miten vapaus voi kukoistaa uusista uhista huolimatta. Vapaus ei ole asioiden “luonnollinen” tila. Miltei aina vahvat ovat alistaneet heikot ja voima ja normit ovat murskanneet ihmisen vapauden. Valtio on ollut niin heikko, että se ei ole kyennyt suojelemaan yksilöitä alistavilta normeilta tai niin vahva, että ihmiset eivät ole kyennet suojautumaan despooteilta. Vapaus ilmaantuu vain, kun yhteiskunta mobilisoituu, osallistuu aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittejä vastaan. Samalla valtion on oltava riittävän vahva suojatakseen ihmisiä anarkialta ja yhteisön mielivaltaiselta normistolta. Länsimaisen myytin mukaan poliittinen vakaus on kestävä rakenne, tasapainotila, johon ”valistuksen” prosessi johtaa. Tämän kirjan tekijöiden mukaan tämä staattinen näkemys on fantasiaa. Vapaus on pikemmin valtion ja yhteiskunnan välissä jatkuvasti elävä kapea käytävä, jonka säilyttäminen edellyttää valtion ja yhteiskunnan jatkuvaa kamppailua. Oikeastaan ilman sitä vapaus katoaa joko despotismiin tai anarkiaan. Valtion instituutioiden on kehityttävä jatkuvasti, kun haasteiden luonne ja yhteiskunnan tarpeet muuttuvat. Niinpä yhteiskunnan on kehitettävä jatkuvasti kykyään pitää valtio ja hallitsijat vastuuvelvollisina, kun valtioiden kyvyt kehittyvät. Kun tämä kamppailu muuttuu itseään vahvistavaksi, osapuolten on kehitettävä aikaisempaa rikkaampi kykyjen valikoima edetäkseen vapauden käytävässä.

Lähetä
TilaEräpäiväKuuluuHylly
Ex1Saatavana HO-kirjastoIV